Pääradan peruskorjaus ei yksin tuo riittävää kapasiteettia, vaan tarvitaan lisää raidepareja

Suomiradan suunnitelmat tarvitaan, että Suomen kuormittunein rataosuus on myös vuosikymmenten päästä kapasiteetiltaan riittävä, kirjoittaa Timo Kohtamäki Suomi-Rata Oy:stä.

1.9. 4:30

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen otti kantaa pääradan kehittämiseen (AL 27.8.). Parviainen toteaa, että pääradan eli ratayhteyden Helsingistä Tampereen kautta Ouluun kehittäminen on välttämätöntä.

Lue lisää: Oikorata Tampereelta Helsinkiin säästää 20 minuuttia ja maksaa yli miljardin ylimääräistä

Olemme samaa mieltä siitä, että pääradan peruskorjaus on välttämätön tehtävä. Parviainen kirjoittaa myös, että pohdinnassa olevien uusien oikoratojen rakentaminen heikentää olemassa olevan ratainfrastruktuurin kehittämistä ja siten heikentää aikaisempien investointien hyötyjä. Vastauksena tähän voimme todeta, että Helsinki–Tampere peruskorjaus on jo mukana valtion väyläverkon investointiohjelmassa ja etenee siten Väyläviraston johtamana hankkeena Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2023 – 2030 (doria.fi).

Pääradan peruskorjaus kapasiteetin turvaamiseksi ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan lisää raidepareja.

Suomi-rata Oy on hankeyhtiö, jonka omistajina on Suomen valtio, Finavia ja 20 pääradan vaikutusalueen kuntaa ja kaupunkia. Hankeyhtiön tavoitteena on lisätä kapasiteettia ja samalla mahdollistaa noin tunnin ratayhteys Helsinki–Tampere-välille. Lisäksi hankeyhtiön tehtävä on selvittää rahoitus- ja toteutusmallivaihtoehtoja, jotta hanke rasittaisi julkista taloutta mahdollisimman vähän. Koko hankkeen lähtökohtana on kasvattaa radan varren työssäkäyntialueita, tuoda lisäkapasiteettia pääradan ruuhkaisille osuuksille, vähentää liikenteen häiriöitä ja lisätä junamatkustajien määrää.

Linjausvaihtoehtoina on tutkittu uuden niin kutsutun suurnopeusradan rakentamista sekä lisäraiteiden ja oikaisujen rakentamista pääradan maastokäytävään. Molempien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin tulokset ovat saatavissa alkusyksystä. Tutkittavana on ollut vaihtoehtojen vaikutukset matka-aikoihin, kapasiteettiin, liikenteen häiriöherkkyyteen, päästöihin sekä laajemmin yhteiskuntaan. Lisäksi arvioinnissa on huomioitu rakentamisen aikaiset liikennehäiriöt ja vaikutukset. Apuna arvioinnissa on käytetty eurooppalaisia raideinfran verrokkihankkeita.

Mittavan ratainvestoinnin suunnittelu on pitkäkestoinen ja monitahoinen tehtävä. Rakentamisinvestointi ajoittuisi vasta 2030-luvulle, jolloin pääradan peruskorjaus on suunnitelman mukaan jo pitkällä.

Suomiradan suunnitelmat tarvitaan, niin että tulevat päättäjät voivat niiden turvin tehdä rakentamisinvestointipäätöksen ja siten varmistaa, että Suomen kuormittunein rataosuus on myös vuosikymmenten päästä kapasiteetiltaan riittävä, nopea ja häiriötön sekä tukee vihreän siirtymän tavoitteita.

Timo Kohtamäki

toimitusjohtaja, Suomi-rata Oy

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut