Työn hallinnan keinot eivät saisi sekoittua ihmisenä olemisen keinoihin – paineessa pasmat menevät helposti sekaisin

Johtamisongelmissa on paljolti kyse siitä, toimivatko ihmiset organisaatioissa tarkoitetulla tavalla, kirjoittaa Iikka Jäntti.

7.9. 4:30

Johtamisen ongelmat nousevat välillä otsikoihin. Näin on tapahtunut esimerkiksi Pirkanmaan Lähi-Tapiolan ja Pirkanmaan hoitokodin johtamisongelmien kohdalla.

Lue lisää: Kriisille päätös: Pirkanmaan hoitokodin johtaja irtisanoutui, osa hallituksesta eroaa

Lue lisää: Pirkanmaan Lähi-Tapiolalta sisäinen selvitys: Yhtiö rikkoi omia ohjeitaan – Selvityksen taustalla Aamulehden uutisointi

Kun johtamisen ongelmia ilmenee, ne pääsevät turhan usein tarpeettoman pitkälle ennen ratkaisuja. Pitkällisissä ja kuluttavissa selvittelyprosesseissa arvioidaan lopulta sitä, kuka puhuu totta.

Työantajan edustajalla eli esihenkilöllä ja johtajalla on työnsä tekemiseen työnjohtovaltaa. Sillä hän järjestelee töitä niin kuin työnantajan tahto ja tarkoitus on. Tai näin ainakin oletetaan tapahtuvan.

Johtamisongelmissa on paljolti kyse siitä, toimivatko ihmiset organisaatioissa tarkoitetulla tavalla. Tullaan sen kysymyksen ääreen, mitä organisaatiossa on tarkoitettu ja mitä kukin on ymmärtänyt käytännön tasolla. Vastuut ja velvollisuudet määräytyvät näissä tehtävän ja aseman perusteella.

Johtaminen on kuitenkin ihmisten tekemää työtä ja työnjohtovaltaan sisältyy johtajan käyttämää harkinta- ja määrittelyvaltaa, joka puolestaan sisältää jatkuvia tulkintoja eri tilanteista. Johtamisen yksi osa-alue on myös yhteistoiminta työntekijöiden kanssa. Sen avulla on tarkoitus saada eri tulkinnat yhteiseksi todellisuudeksi ja ihmiset toimimaan yhteisten tavoitteiden suuntaisesti.

Ristiriitatilanteiden tullen työn vaatimusten pitäisi ratkaista asiat. Ei yksilöiden. Työnteko tulee aina turvata ja työn tekemisen ja tuottavuuden esteenä olevat työyhteisön ristiriidat poistaa.

Työn hallinnan keinot eivät saisi sekoittua liioin ihmisenä olemisen keinoihin, kuten yksilön autonomian tarpeisiin. Johtamisongelmissa nämä kuitenkin herkästi sekoittuvat. Pasmat menevät paineessa sekaisin, kun itsekunnioitus ja omanarvontuntokin täytyisi säilyttää niiden kanssa vastakkain tulleiden töiden kanssa. Työprosesseihin ei saisi samaistua sen enempää kuin työ on ihmisen mitta muutenkaan.

Näissä kiemuroissa työpaikkoja ja siellä toimivaa henkilöstöä auttaisi työterveyden ja -turvallisuuden johtamisen periaatteista ja käytännöistä tulevat keinot (esimerkiksi ISO 45001-standardi) tai ainakin niiden mukainen toiminta.

Oikeilla määrittelyillä ja riittävillä konkretisoinneilla toimenpiteistetään suunnitelmallisesti ja ennakoiden yhteiset tavoitteet ja keinot työpaikan tavoitteiden mukaisiksi. Näin säästytään asioiden tarpeettomilta henkilöitymisiltä ja tehdään tulosta. Ei tarvitse kriisin tullen myöskään arvailla kuka puhuu totta. Aluehallintovirasto puhuu osaltaan hallintajärjestelmistä työoloista huolehtimisen yhteydessä.

Emme voi olettaa, että johtaminen on automaattisesti hyvää ja hoituu siinä sivussa. Omissa työsuojelu- ja muissa luottamustehtävissäni olen pyrkinyt edistämään näiden periaatteiden ja käytäntöjen hyödyntämistä systemaattisesti työpaikoilla, mutta se on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Miksi?

Iikka Jäntti

työsuojeluvaltuuttu Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, kaupunginvaltuutettu (kok.), Tehyn valtuuston ja STTK:n edustajiston jäsen, vara-aluevaltuutettu Pirkanmaalla ja hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan jäsen, Ylöjärvi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut