Hybridityössä on vahvistettava yhteisöllisyyttä ja työkykyä

Hybridimallissa korostuu, miten tärkeää esihenkilön on tuntea omat lähijohdettavansa, kirjoittaa työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

4.9. 4:30

Tämän syksyn kuuma kysymys työelämässä kuuluu, miten työpaikoilla johdetaan yhteisöllisyyttä hybridityössä. Ratkaisuja hybridityömallista on tehty, mutta monessa yrityksessä pohdinta on vielä kesken.

Organisaatiotasolla on muodostettava käsitys siitä, minkälainen on meillä tavoiteltu hybridityökulttuuri. Olennaista on määrittää hybridityön tavoitetila – mikä järjestely tukee parhaiten meidän työtämme? Hybridityömallin määrittelyyn ja työn pohdintaan kannattaa osallistaa työntekijöitä laajasti ja mahdollisimman matalalla hierarkialla. Ratkaisua hybridityömallista ei kuitenkaan voida tehdä erikseen jokaisessa tiimissä. Työtä tehdään tiimirajojen yli ja tarvitaan myös yhteisiä pelisääntöjä.

Hybridityöratkaisusta päätettäessä on tiedostettava myös valintojen tarjoamat mahdollisuudet sekä niihin sisältyvät riskit. On otettava huomioon, miten hybridityö vaikuttaa ihmisten työkykyyn.

Lue lisää: Suomalaisyritysten suhtautuminen etätyöhön on tiukentunut, ja ihmiset halutaan jopa viikoittain konttorille – Tutkija varoittaa etätyön rapauttavasta vaikutuksesta yhteisöllisyyteen

Työeläkeyhtiö Elon toteuttama työyhteisömittari kertoo, että ihmisten koettu työkyky jopa parani ensimmäisen koronavuoden aikana. Tämän jälkeen kuormittuneisuus on kasvanut. Työyhteisömittari kertoo lähes 25  000 suomalaisen pk-yrityksissä työskentelevän työntekijän näkemyksistä työkyvystä sekä työyhteisön ja työnteon sujuvuudesta.

Tämä havainto on otettava tosissaan. On merkkejä, että ihmisten palautuminen kärsii, kun tauoista karsitaan ja lounas jää väliin. Työn huokoistaminen heikkenee, millä on kielteisiä vaikutuksia jaksamiseen pidemmällä tähtäimellä.

Hybridityössä korostuu se, miten tärkeää esihenkilön on tuntea omat lähijohdettavansa. Olennaista on kyetä tunnistamaan ajoissa, jos ihmisen työkyvyssä tapahtuu heikkenemistä tai jos näköpiirissä on riski, että käperrytään kotiin. Ihmisten taidoissa johtaa omaa työtään ja omaa työkykyään on eroja. Esihenkilöillä on tärkeä työ tunnistaa näitä eroja, vahvistaa jokaisen ihmisen voimavaroja yksilöllisesti ja olla huomioimassa yksilölliset tuen tarpeet. Esihenkilöillä on tässä suuri vastuu.

On myönnettävä ääneen, että esihenkilöiden rooli on entistä haastavampi tehtävä. Juuri nyt työpaikoilla tulee varmistaa, että esihenkilötyössä ovat tehtäviin parhaimmin sopivat henkilöt. Kun esihenkilötyön vaatimuslista kasvaa, on panostettava enemmän myös esihenkilöiden valmentamiseen ja tukeen. Kannustan jokaista esihenkilöä pohtimaan, kannattaisiko hankkia vertaissparrausta, coachingia tai mentorointia oman johtamisen kehittämisen tueksi. Tärkeintä on, ettei jää yksin ratkomaan kaikkia ongelmia, vaan kääntyy muiden ihmisten puoleen.

Mihin työpaikoilla tulisi tänä syksynä keskittyä? Yhteisöllisyyden ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen. Vahva viestini työpaikoille kuuluu: Älkää antako vapaamuotoisen keskustelun vähentyä, vaan etsikää keinot tuoda ihmisiä yhteen. Organisaatiossa, jossa ihmiset tuntevat toisiaan ja jossa on vahvaa keskinäistä luottamusta, saadaan todennäköisemmin asioita tuottavasti aikaan. Vuorovaikutus on liima, joka parantaa sekä työn sujuvuutta, tuloksellisuutta ja yhdessä oppimista.

Kati Korhonen-Yrjänheikki

työkykyjohtaja, työeläkeyhtiö Elo

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut