Yrittäjän eläkemaksujen pitää määräytyä todellisen maksukyvyn mukaan

Tulorekisterin perusteella pystyttäisiin määrittelemänä asiallinen eläkemaksujen taso.

27.8. 4:30

Yrittäjien tapa alivakuuttaa eläketurvansa on kielteinen ilmiö, mutta sen torjumiseksi ei tulisi muuttaa lainsäädäntöä entistä kehnommaksi.

Kritisoidussa lakiesityksessä työtulo ei määräydy pelkästään palkansaajan tuloon vertaamalla, vaan työtuloon vaikuttaa tapauskohtainen kokonaisharkinta, jossa voidaan huomioida taloudellisia tunnuslukuja, osa-aikaisuutta ynnä muuta.

Työtulon käyttö laskelman pohjatietona on silti outo lähtökohta. Palkansaajistakin vain puolet yltää mediaanituloon ja keskiarvoon vielä harvempi. Miksi siis oletuksena olisi, että jatkuvassa epävarmuudessa oleva yrittäjä yltää? Elinkeinovapaus edellyttää, että yrittäjä saa toimia kykynsä ja halunsa mukaisella työpanoksella. Yrittäjän pitää voida keskittyä liiketoimintaan sen sijaan, että selvittelee työpanostaan byrokraateille.

Valituksiin voidaan joutua palkkaamaan kallis asiantuntija. Kuinka esimerkiksi bloggari, kirjailija, kolumnisti tai yrittäjäpohjalta toimiva sijoittaja, joilla ei ole tuntiveloitusta, selvittää osa-aikaisuuttaan? Tulos ei välttämättä korreloi työpanoksen kanssa.

Kun oikeusvaltiossa asetetaan maksuvelvoite, sen tulee olla etukäteen laskettavissa. Kun sinänsä tarkkaa arvoa, esimerkiksi mediaanituloa, muokataan vähemmän tarkoilla olosuhdemuuttujilla eli kokonaisharkinnalla, lopputulos on enemmän tai vähemmän arpapeliä.

On aika hylätä työtuloon perustuva järjestelmä ja siirryttävä tulorekisterin ja todellisen maksukyvyn mukaan määräytyvän yel-maksun käyttöön. Sellaista vastaan on perustellusti kenenkään vaikea argumentoida.

Mallia voitaneen kehittää edelleen, jos tarvittavia tietoja ei löydy. Osakeyhtiön yrittäjäosakas maksaisi eläkemaksut ainakin itselleen maksamastaan palkasta ja osingoista ellei koko voitosta. Toiminimessä yksityisotot eivät vähennä verotettavaa tuloa, joten peruste selviäisi tulorekisteristä. Pelkkä yksityisottojen määrä voisi myös olla perusteena.

Jos eläkejärjestelmän rahoitusta halutaan laajemminkin tasapuolisuusnäkökulmasta miettiä, on kai syytä kysyä, miksi yrittäjästatuksen ulkopuolelle jäävät, pääomatuloilla elämään jääneet ja vaurastuvat ovat vapautettuja järjestelmän rahoituksesta.

Alkuvuonna satuin yöllä kuuntelemaan autoradiosta 1990-luvun lamavuosina tehtyä ohjelmaa. Siinä joku korkea poliisivirkamies puhui talousrikoksista. Yhtäkkiä hän lausui jotain, mikä jäi pysyvästi mieleen: ”eihän konkurssia välttämättä aina edellä rikollinen toiminta”.

Vaikka nykyään asioita sanotaan eri tavalla, vastaavanlainen asenne yrittäjyyteen vaikuttaa vahvasti virallisessa Suomessa. Kun ryhdyt yrittäjäksi, sinun on parempi sopia keskivertomuottiin.

Niko Koskinen

Varatuomari, Tampere

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut