Entistä useamman lapsen elämään vaikuttaa vanhemman psyykkinen sairaus – Avuntarve ei aina näy ulospäin

Kouluissa voidaan ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden kärjistymistä. Tilanteen tunnistaminen ja oikeanlaisen tuen tarjoaminen ovat tärkeitä keinoja vaikuttaa lasten ja nuorten mielenterveyteen.

24.8. 5:00

Arvaamattomat kriisit voivat heikentää kenen tahansa mielenterveyttä. Pitkittynyt epävarma maailmantilanne ja sen aiheuttamat muutokset herättävät huolta. Monissa perheissä tilanteet ovat kärjistyneet: mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä väsymys ovat korostuneet. Entistä useamman lapsen elämään vaikuttaa vanhemman psyykkinen sairaus.

Aikuisten pahoinvointi heijastuu lapsiin ja muuttaa lapsen elämää. Vanhemman sairaus tuo mukanaan ahdistusta, pelkoa ja muita raskaita tunteita. Lapsi saattaa joutua ottamaan aikuisille kuuluvaa vastuuta kodin arjesta ja sairastuneen hoidosta. Ongelmien pitkittyessä lapsi voi ajautua jopa vanhempansa omaishoitajaksi. Näin ei saa olla.

Avuntarve ei aina näy ulospäin. Kodin arjessa vastuuta kantava lapsi voi näyttää pärjäävältä ja harrastaa aktiivisesti, eikä hänen ole helppo pyytää apua itselleen.

Lapsi voi myös olla väsynyt, eristäytynyt tai levoton. Riippumatta siitä, onko lapsi reipas tai oireileeko hän, on tilanteen ja tuen tarpeen tunnistamiseen panostettava huomattavasti nykyistä paremmin.

Tutkimusten mukaan riittävän ajoissa annettu apu perheelle ja lapselle suojaa lasta vanhemman psyykkisen sairauden tuomilta riskeiltä.

Lasten ja nuorten hyvinvointi edellyttää uudenlaisia sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyörakenteita, jossa on huomioitava myös järjestöjen tarjoama vertaistuki. Vertaistuki on tärkeää erityisesti lapsille, joiden perheessä on mielenterveyden haasteita, koska moni lapsi luulee olevansa ainoa tällaisessa tilanteessa elävä.

Kouluihin tarvitaan lisää varhaista puuttumista. Oppilashuoltoon on osoitettava riittävät resurssit, ja luotava selkeät polut oppilashuollon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välille. Oikea-aikaisen tuen varmistamiseksi on huolehdittava perhepalveluiden, mielenterveyspalveluiden sekä psykososiaalisen tuen saatavuudesta.

Kuka tahansa koulun arjessa oleva aikuinen voi olla se, joka huomaa, rakentaa luottamusta ja mahdollistaa lapselle avun ja tuen pariin pääsemisen. Kun aikuinen kysyy lapsen kuulumisia, totuudenmukaista vastausta saa harvoin heti. Kannattaa olla valmis kysymään uudelleen.

Lapset joiden elämään vaikuttaa vanhemman psyykkinen sairaus ovat Suomessa näkymätön ryhmä, jolla on merkittävästi kohonnut riski sairastua mielenterveyden ongelmiin ja syrjäytyä. Heidät on opittava tunnistamaan jo ennen kuin ilmenee näkyvää mielenterveyden oireilua.

Lapsia ei saa jättää selviämään yksin. Ratkaisuja löytyy, kun tahtotila on oikea.

Pia Hytönen

Toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut