Suomi aikoo vähentää yli 100 miljoonalla eurolla kehitysapua – Viesti on häpeällinen

Maailmanlaajuisen ruokakriisin ja sodan aikana ei voi leikata kehitysyhteistyöstä.

24.8. 5:30

Suomalaisten mielestä tärkeintä kehitysyhteistyössä on, että sen avulla Suomi voi vaikuttaa maailman vakauteen, esimerkiksi ehkäistä konflikteja ja pakolaisuutta. Tämä selviää kehitysyhteistyön mielipidetutkimuksesta, jonka tulokset ulkoministeriö julkaisi kesäkuussa.

Sota Ukrainassa heijastuu koko maailman vakauteen ja on lisännyt humanitaarisen avun tarvetta. Myös nälkäkriisi, koronapandemia, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt sekä talousvaikeudet koettelevat ihmisiä ympäri maailmaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistyminen on hidastunut voimakkaasti tai kääntynyt laskuun useimmissa kehittyvissä maissa. Uhkana on demokratian, tasa-arvon, koulutuksen, terveydenhuollon ja työllisyyden takapakki.

On kestämätöntä, että valtiovarainministeriö on esittänyt kehitysyhteistyön rahoitukseen ensi vuodelle merkittävää laskua. Rahoitus on laskemassa yli 100 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 15 prosentin laskua.

Suomen pitkäaikainen YK-sitoumus ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön on ollut pitkään kaukana, mutta nykyisellä hallituskaudella olemme päässeet tavoitetta kohti. Marinin hallitus on nostanut rahoituksen 0,5 prosentin tasolle Sipilän hallituskauden lopun 0,42 prosentin tasosta. Hyvä kehitys on vaarassa romahtaa, sillä valtiovarainministeriö on esittänyt vuoden 2023 kehitysyhteistyön määrärahan tasoksi vain 0,42 prosenttia bruttokansantulosta. Tämä lähettäisi häpeällisen ulkopoliittisen viestin aikana, jona Eurooppa korostaa yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta.

Olemme seuranneet vakavina sodan, pandemian ja ilmastokriisin vaikutuksia erityisesti köyhissä maissa asuvien tyttöjen oikeuksiin ja elämään. Epätasa-arvo korostuu kriiseissä. Maailman tyttöjen elämässä se näkyy koulun keskeytymisenä, ruoka-annosten pienentymisenä sekä altistumisena hyväksikäytölle, väkivallalle ja lapsiavioliitoille. Humanitaarinen tilanne pahenee päivä päivältä, ja eniten siitä kärsivät lapset.

Suomen talousnäkymät ovat epävarmat, mutta kaikkein köyhimmiltä leikkaaminen olisi paitsi väärin myös heikentäisi maamme mainetta. Se ei edistäisi suomalaisten kaipaamaa vakautta maailmassa.

Hallitus on kolmen vuoden aikana luovinut monen globaalin kriisin läpi. Elokuun lopun budjettiriihessä kehitysyhteistyön ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamisen taso täytyy säilyttää, jotta hallitus voi jättää kaudestaan kehityspolitiikassa kiitettävän perinnön.

Ossi Heinänen

Pääsihteeri, Plan International Suomi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut