Suomi pitää kärkisijaa Euroopan rasistisimpana maana – Maahanmuuttajat ovat paljon muutakin kuin Suomen talouden ajureita

Muualta tulleiden kotouttaminen ei voi olla pelkkää työllisyyden edistämistä.

23.8. 5:00

Suomen yritysmaailma ja elinkeinoelämä tarvitsevat lisää osaavia tekijöitä väestön ikääntyessä. Merkitystä tulevaisuuden työelämässä on sillä, millaista työtä teemme ja onko työ sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävää. Tällä hetkellä terveysalalla käy kato, koska työ on kestämätöntä monella tavalla. Työ kuormittaa, ja vastuuseen nähden palkka ja arvostus ovat huonoja. Ratkaisuksi katseet on käännetty kolmansiin maihin.

Suomalainen koulutus on maailman parasta ja sen vetovoimaan luotetaan. Näin tekevät myös ammattikorkeakoulut lisäämällä kolmansista maista tulevien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää muun muassa terveydenhoitoalalle. Tässä on uusi mahdollisuus Suomelle ja uusille tulokkaille. Mutta ovatko keinot kestäviä ja pitkäkantoisia?

Suomessa kotouttamisesta on puhuttu pakolaisten ja turvapaikkahakijoiden yhteydessä, mutta integroitumisesta hyötyisi pitkällä tähtäimellä myös koulutusperäinen maahanmuutto.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroitumiseen vaikuttavat monet tekijät, jotka liittyvät muun muassa suomalaiseen yhteiskuntaan, opiskelijan lähtömaahan ja korkeakouluyhteisöön. Laurea-ammattikorkeakoulussa tehty taustaselvitys tarkasteli ammattikorkeakoulujen roolia kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa ja yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämisen eri vaiheissa. Selvitys osoittaa, että erilaiset kansainväliset opiskelijaryhmät tarvitsevat räätälöityä tukea rekrytoinnissa, koulutuksessa ja työllistymisessä.

Kotoutumisen kysymykset eivät rajoitu vain koulutusperäiseen maahanmuuttoon. Myös yritysmaailman ja muun elinkeinoelämän tulee toimia vastuullisesti siten, etteivät vierastyöläiset ole vain suomalaisen talouden ajureita. Siirtolaistaustaisiin työntekijöihin on kohdistunut kiskontaa, ja viime aikoina työriistosta on uutisoitu useasti.

Pelkkä lainsäädäntö ei takaa, että ulkomaiset tutkinto-opiskelijat jäävät valmistumisen jälkeen Suomeen. Jos yleinen asenneilmapiiri, politiikka sekä rakenteellista rasismia ylläpitävät käytännöt toiseuttavat tulijaa, miksi jäädä?

Suomi pitää edelleen kärkisijaa Euroopan rasistisimpana maana. Myös suomalaiset opiskelijat kohtaavat rasismia ja syrjintää esimerkiksi vieraskielisen nimen, uskonnon tai ihonvärinsä perusteella. Kaikkien tulisi tuntea olevansa osa yhteiskuntaa. Se on iso haaste tulevaisuudessa.

Kotoutumiseen vaikuttaa voimakkaasti opiskelijan tausta. Mitä enemmän lähtömaan ja uuden maan kulttuuriin liittyvät ajattelutavat ja arvot eroavat toisistaan, sitä enemmän se haastaa ajatteluamme uudella tavalla. Näitä ajattelun taitoja voivat kaikki oppia, mutta tarvitsemme siihen toisiamme. Vastuullinen ja tietoinen kotouttaminen pitäisi huomioida huomattavasti paremmin kaikkien oppilaitoksien rekrytoinnin, opiskelijatuen ja koulutussisältöjen eri vaiheissa.

Suomi ei voi ajatella koulutus- ja työperäisessä maahanmuutossa vain omaa tulevaisuuttaan: Kunhan Suomessa menee hyvin, kaikki on hyvin. On kyettävä ajattelemaan myös maahanmuuttajien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa opintojen tai työuran jälkeenkin.

Meidän on oltava kiinnostuneita ihmisestä kokonaisuutena, ei vain työntekijänä tai veronmaksajana.

Anu-Rohima Mylläri

Projektipäällikkö, Varava-hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut