Oppimistulosten laskeva suunta on Suomessa hälyttävä – Tähän löytyy ratkaisu

Ensiarvoista on, että lapset ja nuoret saavat riittävästi tukea varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Neljännes peruskoulun oppilaista sai vuonna 2021 tehostettua tai erityistä tukea.

16.8. 5:30

Koulutusta ja sivistymistä on pidettävä arvokkaana päämääränä jo sinänsä, mutta niillä on myös laajempi merkitys yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta. Kasvatus, koulutus ja tutkimus ovat ratkaisevassa roolissa siinä, pysyykö maamme elinvoimaisena ja mukana kansainvälisessä kilpailussa.

Taloudellinen kasvu ja elinkeinoelämän uudistuminen rakentuvat korkeakoulujen ja yliopistojen tuottaman korkean osaamisen varaan. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja ei synny, ellei tarjolla ole osaavaa työvoimaa.

On arvioitu, että tulevaisuudessa jopa 60 prosenttia työtehtävistä edellyttää korkeakoulututkintoa. Sellaisia tehtäviä, joissa ei tarvita vähintään ammatillisen perustutkinnon tasoista osaamista, on vain alle viisi prosenttia työpaikoista.

Korkeatasoista koulutusta ei voida antaa, ellei koulutuksen jatkumo ole vahva. Nyt varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat korkeakouluissa ja yliopistoissa ensi vuosikymmenellä. Siksi Suomen on kyettävä ylläpitämään korkea laatutaso aina varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle niin, että koulutus antaa kaikille riittävät perustaidot jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin sekä työelämään.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän arvo ymmärrettiin laajemmin vasta, kun kansainväliset mittaukset osoittivat maamme olevan maailman ehdotonta kärkeä. Tähän hyvänolontunteeseen olemme valitettavasti turtuneet. Oppimistulosten laskeva trendi on vähintäänkin hälyttävä. Suunta voi muuttaa, mutta se vaatii vankkoja poliittisia arvovalintoja koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen puolesta.

Oppimistulosten kääntämisessä nousuun ensiarvoista on, että lapset ja nuoret saavat riittävästi tukea varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 jo lähes 130 000 eli noin neljännes peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea. Tilasto näyttää sen, että tuen tarvitsijoiden määrä on kasvanut jo vuosia. Toisaalta se osoittaa, ettei nykyinen järjestelmä toimi kuten on ollut tarkoitus. Erityisopettajien määrää ei ole saatu nostetuksi riittävästi, eikä päätös tuesta ole tarkoittanut välttämättä vahvempia toimia oppimisen tukemiseksi.

Toisen asteen koulutukseen siirtyessä tuki heikkenee huomattavasti. Ammatillisessa koulutuksessa ei ole säädetty opiskelijalle oikeutta kumpaankaan perusopetuksen keskeisimmistä tukimuodoista eli tukiopetukseen tai erityisopettajan antamaan erityisopetukseen.

Maamme on pitkään saavuttanut parempia koulutustuloksia kilpailijoitaan maltillisemmilla panostuksilla, mutta oppimistulosten laskiessa ja osaamisvaatimusten samalla kasvaessa nykyinen rahoitustaso ei riitä. Koulutuspoliittisessa selonteossa sitouduttiin parlamentaarisesti tavoitteeseen nostaa koulutuksen rahoitus pohjoismaiselle tasolle. Tämä vaatisi 1,26 miljardin euron lisäpanostuksia vuoden 2018 tasoon verrattuna.

Tällä hallituskaudella koulutuksen rahoitus on onneksi käännetty kasvusuuntaan. Massiivisten koulutusleikkausten jälkeen koulutukseen on lisätty pysyvää rahoitusta laskentavasta riippuen noin 500 miljoonaa euroa. Määräaikaista rahaa on ollut jaossa enemmänkin.

Suunnanmuutos ei ole korjannut isoa kuvaa. Edellisillä hallituskausilla tehdyt koulutusleikkaukset ylsivät jopa kahteen miljardiin euroon. Ero kilpailijamaihimme on edelleen merkittävä.

Suomi menestyy korkeasti koulutettujen ja ammattitaitoisten opettajien ja muiden opetusalan ammattilaisten avulla. On oltava rohkeutta laittaa rahat koulutukseen, jos tavoitteenamme on ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Katarina Murto

Puheenjohtaja, OAJ

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut