Tekosaaren työmaalta leviää Näsijärveen kuitua

Kun kuitupitoinen vesi pääsee leviämään järveen, ei sitä mikään enää kerää talteen.

11.8. 4:30

Aamulehdessä on pariin kertaan kerrottu, kuinka vesi Näsijärvessä on ajoittain ratapenkereen rakentamisen aikoihin samentunut. Penkereen teko on osittainen syy.

Penkerettä tehdään järven pohjassa olevan kuidun päälle. Louhe uppoaa tietenkin kuidun läpi, kunnes saavuttaa kantavan moreeni- tai muun pohjan. Louheen tiivistäminen on menossa, mikä tärisyttää kuitukerrosta ja irrottaa veteen kuitua. Kuituhiukkaset jäävät kellumaan veteen ja samentavat sen useiksi viikoiksi. Kuitu on pieniä puuhiukkasia, jotka kevyenä aineena laskeutuvat järven pohjaan hitaasti.

Samea vesi pysyy tyynellä säällä työaluetta rajaavan kuitukangasverhon sisällä, mutta kun tuulee Lielahteen päin, pääsee vettä verhon yli. Verho ei ole mikään pato, joten veden on pakko päästä verhon sisältä pois. Verho joko repeää, nousee irti pohjasta tai sitten samentunut vesi päässee yläkautta järveen aaltojen vaikutuksesta. Silloin kuitupitoista, sameaa vettä pääsee verhon ulkopuolelle.

Kuitu liikkuu vesivirtausten mukana laajalle alueelle, varmaan vähitellen koko Näsijärveen ja ehkä myös Kokemäenjoen alueelle. Tuulet pitävät veden liikkeessä ja siten kuitu pääsee huonosti laskeutumaan järven pohjalle.

Kuidun laskeuttaminen työalueella on oma ongelmansa. Sitten kun kuitupitoinen vesi pääsee leviämään järveen, ei sitä mikään enää kerää talteen. Veteen liuennut orgaaninen aines on vielä vaikeampaa poistaa. Keinoja on vähän, eivätkä ne ole halpoja.

Näsijärven suojeleminen on Lielahden kuidun poistamisen vaikein osuus. Valvonnassa on keskityttävä kuidun leviämisen seuraamiseen sekä järveen päässeen liuenneen orgaanisen aineksen lukuihin. Biologisen hapen kulutuksen lukuja olisi seurattava ja verrattava Näsijärven puhtaan veden arvoihin.

Näihin ongelmiin on olemassa ratkaisut, jotka ovat urakan voittaneen yrityksen käytettävissä, jos niin halutaan. Kaupungille olen asian esitellyt, mutta se ei ole viranhaltijoita kiinnostanut.

Näkemykseni perustuvat kokemuksiin Lielahden tehtaan kuidun käsittelystä tehtaan viimeisinä vuosina. Yritykseni Humuspehtoori Oy otti vastaan kuidun ja jalosti siitä pelloille maanparannusainetta. Työ tehtiin Pälkäneen kentällämme, jossa syntyi vastaavanlainen ongelma.

Kentältä altaaseen valunut vesi piti puhdistaa, missä onnistuimme erityisen hyvin. Puhdistamomme oli Suomen kymmenen parhaan puhdistamon joukossa tulosten perusteella.

Reino Mantsinen

Pälkäne

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut