Miksi kirjeposti kulkee Suomessa niin hitaasti, jos kulkee lainkaan?

Miljoonan ihmisen yliopistosairaalapiirikään ei saanut maksulleen vastinetta, vaan sairastuneen kirje jäi matkalle.

7.8. 4:30

Miksi kirjeposti kulkee Suomessa niin hitaasti, jos kulkee lainkaan? Nimimerkki Pipsa ihmetteli tätä 31.7. Aamulehdessä, kun syntymäpäiväkortin saapuminen perille Tampereen sisällä vei kaksi viikkoa ja saapui siis perille liian myöhään.

Mökkinaapurini taas postitti taannoin dokumentteja vakuutusyhtiöönsä naapurikaupunkiin, eivätkä kuitit koskaan tulleet perille. Vakuutusyhtiö antoi neuvoksi, että kuitit kannattaa aina tuoda henkilökohtaisesti toimistoon. Niinpä naapuri matkusti 80 kilometriä hoitaakseen vakuutusasiansa.

Ystäväni sai heinäkuun alussa äkillisen silmäongelman, ja terveyskeskus lähetti hänet viipymättä silmälääkärille Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (Tays). Siellä todettiin 12.7. vakava sairaus, joka vaati pikaista leikkaushoitoa. Leikkaus oli tarkoitus tehdä kuukauden sisällä, mutta mahdollisesti niin sanotulla peruutusajalla nopeamminkin. Potilaalle annettiin täytettäväksi esitietolomake terveystietojen kartoittamiseksi.

Potilas täytti lomakkeen vielä samana päivänä ja laittoi sen Tammelan puistokatu 25:ssä sijaitsevan K-kaupan postipisteen postilaatikkoon. Kirje oli A5-kokoinen Taysin sairaanhoitopiirin valmiiksi maksama, priority-leimalla varustettu kuori. Matkaa postilaatikosta silmäklinikalle on noin kolme kilometriä. Lukija tietysti arvaa jo, ettei kirje tullut perille, ei ainakaan 2. elokuuta mennessä.

Saamani tiedon mukaan maaseudulta, kuten Tampereelta, lähtevä kirjeposti viedään ensin Helsinkiin, jossa kirjeet ja kortit kruunataan Helsingin postileimalla. Sitten kirjeet tuodaan takaisin Tampereelle ja jakelu tapahtuu viikosta riippuen joko kolmena päivänä eli maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina tai seuraavalla viikolla kahtena päivänä tiistaina ja torstaina.

Postin nettisivujen mukaan 1,95 euron merkillä kirje tai kortti kulkee perille pääsääntöisesti neljässä työpäivässä. Jakelu- tai työpäiviä kahdessa viikossa on siis viisi. Ostamalla 1,5 euron hintaisen lisäpalvelun eli plus-merkin, jaetaan lähetys pääsääntöisesti kahden työpäivän sisällä. Tuolla hinnalla pääsee sitten myös seuraamaan netissä, missä kirje seilaa. Nettisivuilta ei selviä, onko kansainvälisellä priority-leimalla mitään merkitystä. Miljoonan ihmisen yliopistosairaalapiiri ei ainakaan saanut maksulleen vastinetta.

Pyydän Postin johtajistosta kannanottoa, miksi paperiposti kulkee niin huonosti, jos kulkee lainkaan. En kaipaa mitään markkinointijargonia, jonka mukaan "teemme parhaamme taataksemme asiakkaillemme laadukkaan asioimiskokemuksen".

Totta kai asiointi on paljon siirtynyt nettiin, mutta se ei ole kaikille eikä kaikissa tilanteissa sopiva asiointitapa. Paperipostin määrä vähenee, mutta eikö pienempi postin määrä ole helpompi kantaa maan vanhimman, vuonna 1638 perustetun yrityksen harteilla?

Muuallakin on toki supistettu – Saksan postikin on luopunut toisesta lauantaijakelusta.

Onneksi asiakkaat saavat postimerkit meikäläisiä halvemmalla.

Matti Pirneskoski

Lääkäri, Tampere

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut