Ilmastoa ja luontoa tuhotaan eniten kehittyvissä maissa – Kehitysapurahat pitää käyttää ympäristöteknologian vientiin

Saisimme parhaan mahdollisen hyödyn sijoitetuille kehitysapurahoille, ja suomalainen teollisuus saisi tilauksia ympäristöteknologista.

4.8. 4:30

Yleisenä puheenaiheena poliitikoilla on ollut milloin minkäkin veron korotus ”ympäristösyistä”. Ilmastonmuutos ja siihen osin myös liittyvä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat niin isoja ja hankalia asioita, että niitä ei suomalaisten verotuksella ratkaista. Vaikka mätkäisisimme jokaiselle suomalaiselle 100 prosenttia veroa, sillä ei olisi globaalisti lopputulokseen mitään vaikutusta. Mikä siis neuvoksi?

Ratkaisu löytyy sieltä, missä ilmastoa ja luontoa tuhotaan määrällisesti eniten ja kiihtyvällä vauhdilla: Aasiasta, Afrikasta ja kehittyvistä maista yleensä. Ne ovat maita, joissa ei ole kunnollisia jätevesien puhdistusjärjestelmiä, teollisuuden päästöjen suodatusjärjestelmiä eikä jätteiden kierrätys- ja talteenottojärjestelmiä.

Suomessa nämä asiat ovat kansainvälisestikin korkealla tasolla. Ihmiset on saatava näissä maissa ymmärtämään, että se mitä moni pitää jätteenä, kuten muovi onkin arvokasta raaka-ainetta ja kannattaa kierrättää.

Jos ei ole kierrätykseen tarvittavaa infrastruktuuria, tuo raaka-aine päätyy jokiin ja meriin, jossa se on jätettä ja surmaa eliöstöä. Samoin puhtaasta juomavedestä on monissa maissa huutava pula, vaikka likaista vettä olisikin yllin kyllin.

Jospa muuttaisimme kehitysavun rakennetta niin, että pääosa siitä olisi puhdistus- ja kierrätysteknologian vientiä. Veisimme näihin maihin suomalaista osaamista. Auttaisimme näitä maita saamaan jätevedestä puhdasta juomavettä ja kierrättämään jätteensä sen sijaan, että niitä heitetään tonnikaupalla jokiin ja meriin.

Kehitysapurahoilla tapahtuvan ympäristöteknologian viennin globaali vaikutus maapallon ilmastoon ja ekosysteemiin olisi takuulla suurempi kuin ajoneuvojen polttoaineen veronkorotus Suomessa.

Uskoisin että näin toimien saisimme parhaan mahdollisen hyödyn sijoitetuille kehitysapurahoille. Samalla suomalainen alan teollisuus saisi tilauksia ja mahdollisesti jatkotilauksiakin kyseisistä maista.

Suomella on mahdollisuus olla yksi johtavista maista tällä alati kasvavalla teollisuudenalalla. Teknistä osaamista ja tietämystä meillä aiheesta lienee sen verran, ettei tarvitse häpeillä.

Kari Kankaanpää

Hämeenkyrö

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut