Hakkuiden rajoittaminen ei pelasta ilmastoa – Taantuman uhatessa myös vienti­teollisuuden kilpailu­kyky on huomioitava

Jos puutuotteiden globaali kysyntä jatkaa kasvuaan, hakkuut vain siirtyisivät muihin maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on tyypillisesti Suomea löyhempää.

29.7. 5:00

Viime aikoina on julkisessa keskustelussa haikailtu metsäpolitiikalle suunnanmuutosta. Muutosta on perusteltu ilmastonmuutoksen torjunnalla.

Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan maankäyttösektorin nettonielu on kääntynyt päästölähteeksi. Maankäyttösektoriin kuuluvat myös metsät.

Perustelut kuulostavat kuitenkin ennemmin ilmastopolitiikalta, johon suunnanmuutos olisikin tervetullut. Metsät ovat Suomessa edelleen vahva hiilinielu. Metsien vuosittainen kasvu on merkittävästi suurempaa kuin metsien käyttö ja luontainen poistuma. Näin on ollut joka vuosi yli 50 vuoden ajan.

Totta sekin, että metsien hiilinieluissa on merkittävää vuosittaista vaihtelua ja metsien nielut pienenivät vuonna 2021. Koko maankäyttösektorin kääntyminen päästölähteeksi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi peltojen, turvemaiden maaperän ja maankäytön muutoksen päästöt ovat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin metsien nielut.

Tilanne on hankala etenkin Suomen hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta. Jotain pitäisi siis tehdä, jos tavoite halutaan saavuttaa 15 vuotta aikaisemmin kuin EU:ssa yleisesti.

Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 tukeutuu vahvasti metsien vahvan hiilinielun ympärille. Tavoitetta asetettaessa maankäyttösektori oli kokonaisuudessaan vahva nielu, joka mahdollisti etunojan muihin maihin verrattaessa. Esimerkiksi Saksassa tavoite on asetettu vuodelle 2050, koska heillä ei ollut vastaavaa nielupuskuria. Saksan metsien hiilinielut ovat olleet jo pitkään laskussa ja vuonna 2019 Saksan metsien puusto oli lehtitietojen mukaan päästölähde.

Nyt kun myös Suomessa ollaan nielujen osalta aikaisempaa heikommassa tilanteessa, koko ilmastopolitiikkaa tulee arvioida uudelleen metsien nieluja laajemmin. Fossiilisia päästöjä pitää painaa suunniteltua nopeammin alas. Päästöjä tulee vähentää myös koko maankäyttösektorilla. Samalla tarvitaan metsien kasvua lisääviä toimia kuten metsitystä, metsäkadon ehkäisyä ja lannoitusta.

Ilmastonmuutoksen hillintään tarvittavien toimenpiteiden tulee olla globaalilla tasolla vaikuttavia. Hakkuiden rajoittaminen Suomessa voisi laskennallisesti helpottaa Suomen hiilineutraalisuuden saavuttamista, mutta ilmastoa sillä ei pelasteta. Jos ja kun puutuotteiden globaali kysyntä jatkaa kasvuaan, hakkuut vain siirtyisivät muihin maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on tyypillisesti Suomea löyhempää.

Panostusta tarvitaan siten päästöjen vähentämisen nopeuttamiseen. On tärkeä myös muistaa, että syvälle maan alle jätetty fossiilinen hiili on paremmin turvassa kuin biomassa maan pinnan yläpuolella. Metsien hiilivarastoihin liittyy aina riskejä. Se on nähty viime vuosien aikana laajoina metsäpaloina ja kaarnakuoriaistuhoina ympäri Eurooppaa.

Palataan vielä metsäpolitiikkaan. Metsäpolitiikan suunta muuttui radikaalisti reilut kolme vuotta sitten. Lähes kaikki nykyisen hallitusohjelman metsiin liittyvät kirjaukset kytkeytyvät ilmastopolitiikkaan tai luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Uskoakseni keskustelijat eivät kaipaa muutosta tähän, vaikka taantuman uhatessa myös vientiteollisuuden kilpailukyky ja suomalaisten työpaikat olisi perusteltua ottaa tarkasteluun ilmaston ja luonnon ohella.

Jyrki Peisa

VT toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut