Pelkkä raha ei pelasta hyvinvointivaltiota – tarvitaan myös vuoropuhelua

Yhteiskunnan tulisi ottaa kansalaistoiminnassa oleva potentiaali ja sen hyödyntäminen strategiansa kärkeen.

30.7. 5:00

Hyvinvointiyhteiskunnan moottorina nähdään useimmin raha ja ajatellaan, että sen avulla voidaan ratkaista hyvinvointiyhteiskunnan haasteet. Näin oli laita myös Aamulehden artikkelissa Pelastetaan hyvinvointivaltio (AL 24.7).

Rahaakin kyllä tarvitaan vaikkapa palvelutuotantoon tai sosiaalietuuksiin, mutta silloin puhutaan esimerkiksi sairauden hoidosta tai pyrkimyksistä korjata jo syntyneitä usein kalliita ongelmia. Kysymys on kuitenkin tätä laajempi. Olemassa olevissa kansantalouden ja huoltosuhteen haasteissa pelkästään rahalla hyvinvointiyhteiskunnan ongelmia ei voi korjata.

Katse pitää siirtää rahasta ihmiseen ja haasteiden ennalta ehkäisyyn. Näin on mahdollista tuottaa taloudellisesti ja inhimillisesti parempia ja myös varmempia tuloksia.

Hyvinvointiyhteiskunta on olemassa, jos ihmiset niin haluavat. Ihmiset haluavat sitä erityisesti silloin, kun he kokevat voivansa luottaa toisiinsa ja yhteiskuntaan. Tällöin he eivät ulkoista omaa tai muiden hyvinvointia valtiolle, vaan ottavat sen toteutumisesta myös itse vastuuta mahdollisuuksiensa mukaan.

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee luottamusta ylläpitäviä ja lisääviä rakenteita, joita on mahdollista luoda yhteisöjä vahvistamalla ja uusi yhteisöjä luomalla. Tällaiset yhteisöt syntyvät usein yhteisen intressin etsinnässä, dialogisen vuorovaikutuksen keinoin. Yhteisöllinen toiminta poistaa monien sairauksien ja huono-osaisuuden taustalla olevaa yksinäisyyttä sekä vahvistaa yhdessä elämisen taitoja.

Ulkopuolisuuden tunteen ja yleisen individualismin lisääntyessä yhteiskunta ja organisaatiot menettävät yhdessä tekemiseen liittyvää potentiaalia, mikä keskeisesti heikentää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kun ihmisten vahvuuksia ja kykyjä tuetaan, heidän toimijuutensa yhteisön ja oman elämän hyväksi herää. Kun ihmisten toimijuus herää, he ottavat omaehtoisesti ja omien voimavarojensa puitteissa vastuuta itselleen tärkeistä asioista ja yhteisöistä. Toimijuuden herääminen voi tapahtua vain ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen pohjalta.

Yhteiskunnan tulisi ottaa kansalaistoiminnassa oleva potentiaali ja sen hyödyntäminen strategiansa kärkeen. Tämä voi kestävästi tapahtua vain tukemalla kansalaisyhteiskunnan kasvua, eikä se sinällään vaadi isoja budjettivaroja. Enemmänkin kyse on jo olemassa olevien resurssien hyödyntämisestä sekä avoimuudesta yllättävällekin yhteistoiminnalle ja toisin ajattelemiselle.

Yhteiskuntakehityksen kannalta keskeinen kysymys on se, miten kykenemme yhdistämään osallistujista nousevan vapaan kansalaistoiminnan ja julkiset hyvinvointipalvelut tavoitteellisesti yhteen. Tämä palauttaisi nyt palveluista riippuvien ihmisten luottamuksen itseensä ja yhteiskuntaan, mikä moninkertaistaisi palvelujen vaikuttavuuden.

Matti Helin

Järjestöjohtaja, yhteisövalmentaja

Tampere Missio ry

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut