Pääkirjoitus oli otsikoitu Suomen ei pidä tukea Saksan kaasulaskuja (AL 19.7.). Muutama päivä aiemmin (14.7.) Helsingin Sanomien pääkirjoituksen otsikko oli Saksa työntää virheitään Suomen maksettaviksi, ja lehden eduskunnan talousvaliokunnan jäsenten mielipiteistä tekemän jutun otsikko oli Talousvaliokunnan jäsenet moittivat Saksaa Uniperin kriisistä (HS 19.7.22). Elinkeinoministeri Mika Lintilän haastattelu taas oli otsikoitu Saksa saa syyttää itseään, katsoo Lintilä (HS 15.7.22).
Edellä on esimerkkejä siitä, kuinka meillä on käsitelty Fortumin omistaman saksalaisen energiajätin Uniperin ongelmaa. Uutisoinnissa on täysin sivuutettu se, että eivät saksalaiset eivätkä muutkaan ole pakottaneet Fortumia ostamaan Uniperiä. Miksi ei muistuteta, että valtion 51-prosenttisesti omistama Fortum aloitti 2017 Uniperin vihamielisen valtauksen, vaikka toimiva johto ja ay-liike vastustivat aietta viimeiseen asti. Valtauksen aiheuttaman kiukun katkeria hedelmiä Fortum ja sen pääomistaja saavat nyt maistella. On turhaa arvostella Saksan energiapolitiikkaa tai sitä, että kaasun hinnan nousua ei voi sälyttää kuluttajille (AL 19.7.): Fortum on mennyt väkisin Saksan markkinoille hyvin tietäen Saksan politiikan ja pelin säännöt, on turha syyttää muita.
Fortum on jälleen esimerkki siitä, kuinka surkeaa omistajaohjaus on. Veronmaksajien rahoilla johdon on huoletonta toteuttaa omia ambitioitaan ja ennen kaikkea ansaita käsittämättömiä summia.
Ukrainan sotaa oli ehkä mahdoton ennustaa, mutta Fortumiin oli kasattu valtavat riskit jo yhtiön alkaessa 2008 panostaa Venäjän vesivoimaan unohtaen täysin sellaisen käsitteen kuin maariski, joka meillä sota-ajan kokeneilla on lihasmuistissa. Fortumin johdon palkkiot herättivät tällöin kiukkua, mutta ”eihän hallitus voi mitään tehdä itsenäiselle pörssiyhtiölle” – veronmaksajia halveksivaa käsienpesua yhtä kaikki.
Ohjaksissa olleiden excel-setien olisi tullut manageristisen kioskikirjallisuuden sijaan lukea Veikko Huovisen kirjaa Havukka-ahon ajattelija. Konsta Pylkkänen puhuu kaukoviisaudesta:
”Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää."
Paavo Lintula
kauppatieteiden tohtori, Tampere
