Tuleviin kriiseihinkin joudutaan reagoimaan rahalla

Turvallisuudenkin näkökulmasta keskeinen kysymys on, luotetaanko Suomen velanhoitokykyyn, kirjoittaa kansanedustaja Arto Pirttilahti.

25.7. 5:00

Kuluva vuosikymmen on pitänyt sisällään jo koronakriisin ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Euroopassa. Molempia kriisejä yhdistää se, että valtiomme on joutunut vastaamaan tilanteeseen velkarahalla. Yhteistä on myös se, että kummankaan kriisin syntymistä ei olisi voitu Suomesta käsin estää.

Koronakriisin myötä valtion tulot pienenivät. Samaan aikaan terveydenhuoltoon sekä rokotuksiin liittyvät menot kasvoivat ja yrityksiin kohdistuvia taloudellisia iskuja vaimennettiin erilaisilla kriisipaketeilla. Ukrainan sodan vuoksi olemme parantaneet omaa turvallisuuttamme ja ottaneet velkaa kasvaviin puolustusmenoihimme. Myös energian hinnannousua on kompensoitu suomalaisille ja huoltovarmuutta parannettu.

On varmaa, että myös jatkossa eteen tuleviin kriiseihin joudutaan reagoimaan rahalla. Turvallisuudenkin näkökulmasta keskeinen kysymys on se, luotetaanko Suomen velanhoitokykyyn. Miten selviämme kasvavista korkokuluista ja missä kunnossa taloutemme on seuraavan kriisin koittaessa. Jo pidemmän aikaa julkisen talouden menot ovat olleet tuloja suuremmat ja tästä on syytä olla huolissaan.

Suomen velkamäärä kasvaa. Jatkuvien kulujen maksaminen velkarahalla tarkoittaa yli varojen elämistä. Tästä on päästävä eroon. Samaan aikaan on ymmärrettävä, että osa velanotosta on tarpeellista tai välttämätöntä. Esimerkiksi talouden kasvua ja Suomen kilpailukykyä edistävä velanotto on usein perusteltua.

Talouden tasapainottamiseksi valtion tuloja pitää kasvattaa. Muussa tapauksessa edessä on suorat sopeutustoimet, jotka osuvat tärkeäksi kokemiimme palveluihin. Menoleikkaukset ja veronkorotukset ovat väistämätön seuraus, jos tulopuoli ei pysy mukana kasvavissa menoissa. Tarvitaan Suomen kilpailukyvyn parantamista ja työllisyystoimia sekä panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan eli TKI-toimintaan.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Parlamentaarisen TKI-työryhmän tavoite on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuutta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Mielestäni, jotta tuohon tavoitteeseen päästäisiin koko Suomen osalta tulisi mm. Pirkanmaalla panostaa TKI-menoihin kaksi kertaa enemmän eli 8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Pirkanmaalla on tähän hyvät mahdollisuudet, yhteistyössä vahvan yliopiston tutkimuksen ja soveltavan koulutuksen sekä aktiivisten yritysten kehittämisyksiköiden kautta.

Julkisen talouden epätasapaino eli niin sanottu kestävyysvaje on ylivaalikautinen ongelma. Riippumatta hallituksessa istuvista puolueista, joudumme myös jatkossa kohtaamaan maamme rajojen ulkopuolelta tulevia kriisejä. Myös rajojemme sisäpuolella tapahtuva kehitys, kuten väestön ikääntyminen, jatkuvat riippumatta ministereiden puoluetaustasta. Mielestäni tähän tarvitaan ylivaalikausien menevää parlamentaarista näkemystä ja yhteistyötä, kuten muun muassa TKI- ja Liikenne-12 työryhmissä.

Tämän vuoksi keskusta ehdottaa poliittista sitoumusta, jossa siihen halukkaat puolueet sitoutuvat kestävyysvajeen pienentämiseen. Puolueiden yhteinen sitoumus varmistaisi velkamarkkinoiden luottamuksen Suomen taloudenhoitokykyyn myös jatkossa. Samalla varmistettaisiin talouspolitiikkamme pitkäjänteisyys.

Arto Pirttilahti

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kesk.)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut