Lapsilisäjärjestelmä on jäänyt ajastaan jälkeen – lapsilisä- ja oppivelvollisuus­järjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta

Todellinen ongelma lapsilisissä on, että sen maksatus lakkaa välittömästä lapsen täytettyä 17 vuotta, kirjoittaa Jussi Haavisto.

12.7. 5:00

Kansalaiset kärsivät välttämättömyyshyödykkeiden järjettömistä hinnankorotuksista. Erityisesti kannan huolta lapsiperheiden kasvavasta ahdingosta. Samalla, kun menot kasvavat hurjaa vauhtia, ei tulokehitys pysy perässä. Lisäksi meillä on tapahtunut vinoumaa erilaisten tukijärjestelmien osalta – erityisesti lapsilisäjärjestelmä on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.

Vuonna 1948 käyttöön otettu lapsilisäjärjestelmä on aika-ajoin uudistunut. Lähinnä muutokset ovat koskeneet maksettavan lapsilisän suuruutta. Edellisen kerran lapsilisän suuruutta muutettiin vuonna 2017, kun lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin vajaa viisi euroa kuukaudessa vuoden 2018 alusta lukien. Tätä edelsi vuonna 2014 tehty päätös, jolla lapsilisää leikattiin seitsemän prosenttia. Rinnalle luotiin verovähennys, niin sanottu lapsivähennys, joka kuitenkin purettiin vuonna 2017. Tämän jälkeen lapsilisiä ei ole korotettu. Todellinen vinouma lapsilisissä on, että sen maksatus lakkaa välittömästä lapsen täytettyä 17 vuotta.

Vuonna 1948 oli maailma sellaisella mallilla, että lapset olivat 17-vuotiaina suurelta osin siirtyneet työelämään. 2020-luvulla lasten kehityskaaressa kuitenkin asutaan kotona ja eletään usein lapsuuden kalleinta ajanjaksoa. On erilaisia opiskeluun, liikkumiseen, pukeutumiseen ja liikuntaan liittyviä kulueriä, joiden kattamiseen perheet tarvitsisivat edelleen kipeästi tukea. Lainkin mukaan alle 18-vuotiaita pidetään lapsina. Kun nykyhallitus päätti nostaa oppivelvollisuuden 18 vuoden ikään, olisikin enemmän kuin luontevaa, että lapsilisäkin nostetaan kattamaan viimeinenkin lapsuusvuosi.

Asian pikaiseksi korjaamiseksi maassamme on aloitettava arvopohjainen keskustelu lapsiperheiden ja lasten aseman parantamiseksi. Lisäksi tulisi harkita koko lapsilisä- ja oppivelvollisuusjärjestelmän kokonaisuudistusta esimerkiksi laajan poliittisen keskustelun ja parlamentaarisen työskentelyn kautta. Tällöin lapsilisäuudistuksessa voitaisiin ottaa myös huomioon naapurimaissa toteutetut uudistukset syntyvyyden parantamiseksi ja väestörakenteen tasapainottamiseksi.

Jussi Haavisto

toimitusjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.), Kangasala

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut