Elektroniikkateollisuudessa on tapahtunut käänne – Suomelle se on iso mahdollisuus

Puolijohdepula osoittaa, että fiksut maat tavoittelevat taas valmistavaa teollisuutta omalle kamaralleen. Kokonaisten tuotantoketjujen hallitseminen tuottaa riippumattomuutta, kirjoittaa VTT:n Tauno Vähä-Heikkilä.

10.7. 4:30

Maailmanlaajuinen pula puolijohdevalmisteista vaikuttaa tällä hetkellä lähes kaikkiin elektroniikkavalmistajiin. Samaan aikaan koronapandemiankin takia digitaalisten lopputuotteiden ja palvelujen kysyntä on kasvanut ennennäkemättömällä nopeudella. Puolijohteiden huono saatavuus vaikuttaa sekä kuluttajamarkkinoihin että kokonaisiin teollisuudenaloihin.

Autoteollisuus joutuu suunnittelemaan tuotteitaan uusiksi, ja tietokoneiden sekä viihde-elektroniikan toimitusajat ovat pitkiä – jos tuotteita ylipäänsä on saatavilla.

EU on herännyt tähän ja haluaa, että Eurooppa olisi tulevaisuudessa omavaraisempi näiden tärkeiden komponenttien suhteen. Nyt puolijohteiden valmistus on pääosin Kaukoidässä ja Yhdysvalloissa. Vain noin kymmenen prosenttia alan valmistuksesta tapahtuu Euroopan alueella. EU ja samalla tietysti Suomi haluavat lisää mikroelektroniikka- ja nanoelektroniikkateollisuutta Eurooppaan, jotta arvokkaiden tuotteiden tuotantoketjut olisivat omissa käsissä eivätkä suurvaltapolitiikan tai pandemian aiheuttamien epävarmuuksien armoilla.

Helmikuussa julkaistiin tätä tavoitteleva EU:n chips act, jonka tavoitteena on rakentaa huipputason puolijohdevalmisteiden ekosysteemi unionin alueelle. Tämä tarkoittaa sekä eurooppalaisten tehtaiden kapasiteetin lisäämistä että tuotannon houkuttelua kaukomailta takaisin vanhalle mantereelle.

Riippumattomuus muista ja koko tuotantoketjun hallinta on alkanut kiinnostaa suuryrityksiä. Ne ovat kyllästyneet yhä uusiin globaaleihin kriiseihin ja epävarmoihin logistiikkaketjuihin. Monella toimialalla isot korkean teknologian tuotteiden valmistajat, kuten matkapuhelinyritykset, hallitsivatkin ennen itse juuri tällaisen komponenttikehityksen. Vuosituhannen vaihteessa ne päättivät kuitenkin panostaa enemmän ohjelmistoihin.

Nyt valmistajat ovat jälleen kiinnostuneet kokonaisuuden hallinnasta ja haluavat itse vastata myös omista elintärkeistä komponenteistaan. Järjestelmäpiirien suunnittelijalla on valtaa siihen, mitä koko laitteella ylipäätään on mahdollista tehdä. Esimerkiksi Teslan ja Applen kaltaiset menestyvät teknologiajätit ovat pyrkineet ottamaan koko tuotantoketjun omaan hallintaansa.

Tämä on iso mahdollisuus Suomelle. Emme tietenkään halua tai edes voi saada tänne kaikenlaista valmistavaa teollisuutta, vaan meidän pitää erikoistua. Meillä on jo edellytykset tulla maailman johtavaksi korkean teknologian tutkimuksen, kehittämisen ja valmistuksen maaksi usealla alalla. Suomessa on huippuluokan osaamista esimerkiksi kvanttiteknologioista ja erilaisten antureiden sekä tietoliikenteen vaatimista mikrosysteemeistä ja piifotoniikasta. Meidän täytyy vain pystyä panostamaan kehitykseen myös julkista rahaa. Keski-Euroopassa alaan sijoitetaan jopa miljardeja pandemian jälkeisten sopeutumisohjelmien kautta: täällä summat ovat huomattavasti pienempiä.

Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa Korean, jossa on paljon kuluttajaelektroniikkatuotteita tekeviä yrityksiä. Maa on vaatinut, että myös komponenttien valmistuksen pitää olla paikan päällä. Suomalaiset firmat perustivatkin aikoinaan sinne paljon tehtaita. Jos Samsungin puhelimeen halusi mukaan tuotteitaan, tehtaan piti olla paikan päällä. Jos tuotantoketjun kaikki osat saadaan tänne, menestystuotteet ovat kokonaan omassa hallinnassa. Silloin saadaan sekä markkinaosuus että riippumattomuus epävakaasta maailmantilanteesta.

Suomessa syntyy paljon kasvuyrityksiä. Miten niistä voisi kasvattaa isoja niin, että myös tuotanto pysyisi Suomessa? Alalla on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajia tarvitaan kipeästi lisää. ICT-alan koulutus ei ole viime vuosina vetänyt entiseen malliin, koska alan näkymät eivät ole olleet yhtä satumaisen hyvä kuin vuosituhannen alussa. Imago-ongelma kaipaa pikaisia ratkaisuja. Juuri näillä komponenttien kehittämisen erikoisaloilla alan näkymät ovat nimittäin erinomaiset.

Suomessa on kyllä suunnitteluosaamista sekä asiantuntemusta korkean teknologian lopputuotteista, esimerkkinä vaikkapa Suunnon tai Polarin urheilukellot, Nokian tietoliikenneverkot ja Koneen hissit. Jos saamme tänne jälleen valmistavaa teollisuutta, joka varmistaa tärkeiden komponenttien saatavuuden, voi yhdistelmä olla erittäin kilpailukykyinen. Jos korkean teknologian komponenttien kehitys ja valmistus olisivat lähellä, voisi tuotekehityskin olla rohkeampaa ja ketterämpää, koska yhteistyötä olisi sujuvampi tehdä.

Lisäksi meillä on osaamista elektroniikan tuotantolaitteiden valmistuksesta. Isoja osia ketjusta on jo täällä – siksi komponenttien valmistuskin ja sitä kautta arvokas kokonaiskuva kannattaisi yrittää saada omalle kamaralle.

Tauno Vähä-Heikkilä

Vice President, mikroelektroniikka ja kvanttiteknologia, Teknologian tutkimuskeskus VTT

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut