Maksatko sinä taloremontin Italiassa? – EU:sta tulee sääntelyä, jolla se puuttuu yhä enemmän kansallisiin oikeuskysymyksiin

Meidän pitää alkaa pitää enemmän Suomen puolta Euroopan unionissa, kirjoittaa kansanedustaja Veijo Niemi.

4.7. 5:00

Italiassa valtion jakama 110 prosentin remonttituki on käynnistänyt yli 200 000 peruskorjausta. Superbonus 110 -niminen avustus mahdollistaa italialaisille talojen ilmaiset remontit. Lähtökohtana on lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuus. Kattojen, seinien, ikkunoiden ja ovien uusimisesta ja aurinkopaneeleiden hankinnasta saa valtiolta jälkikäteen kaikki kulut takaisin. Töihin on nyt käytetty yli 20 miljardia euroa, suurin osa EU:n elvytyspaketista.

Italian valtio ei ota lainaa negatiivisella korollakaan, kun saa tulonsiirtoina toisista maista ilmaista rahaa.

Espanjassa tuhannet työntekijät pilotoivat neljän päivän työviikkoa. EU:n elpymispaketin rahoituksen avulla työntekijöiden palkat pysyivät samoina.

Olisi kiva Suomessakin kokea vastaavia asioita EU:n tukemana. Mutta Suomi on vuosikymmenet ollut EU:n nettomaksaja. Onko se oikeudenmukaista suomalaisia kohtaan nousevan velkataakan ja elinkustannusten paineessa?

Selasin eduskunnan kirjastossa säilytettävää EU:hun liittymissopimuskirjaa vuodelta 1994, jonka Suomikin allekirjoitti. Siinä on määritelty muun muassa satojen viinien ja vaatekangasmateriaalien yhteisiä nimeämiskäytäntöjä. Syy niihin on se, että EU tuolloin edusti enemmänkin kauppaliittoa.

Kauppaliittomaisen toiminnan sijasta EU:sta tulee nyt uutta sääntelyä, jolla se puuttuu yhä enemmän kansallisiin oikeuskysymyksiin.

Perussuomalaiset on kauan ollut huolissaan toimivallan siirtymisestä EU:lle, jolloin tulonsiirrot ja yhteinen velka eivät ole Suomen päätettävissä.

Uusia Suomelle epäedullisia asetuksia tulee jatkuvasti. Euroopan unionin tavoitteet muuttuvat sitoviksi velvoitteiksi jäsenmaille.

Vuoden 1994 liittymissopimuskirjaan verrattuna nyt on kuin jatkuvasti kasvava EU:n määräämä sopimuskirjasarja tai oikeastaan sopimuskirjasto. Alkuperäinen tavoite on muuttunut.

On puhuttu EU:n liittovaltiokehityksestä, jossa EU-maita johdetaan keskusjohtoisesti komission kautta. On toki liittovaltioita, jotka ovat hyvin toimineet. Sveitsin liittovaltiossa on 26 kantonia, Yhdysvalloissa on 50 osavaltiota. Nuo kantonit ja osavaltiot ovat hyvin itsenäisiä oman talouden ja päätösvallan suhteen, eikä rahoja siirrellä edestakaisin. Ehkä juuri siksi ne ovat säilyneet satoja vuosia. EU:n mallissa näin ei ole.

Pitäisikö meidän alkaa pitää enemmän Suomen puolta? Kyllä pitää!

Komissio määrittelee monenlaista. Muun muassa metsänhoitotapoja, jotka sen mielestä ovat kestäviä. Ajetaanko Suomen metsiä osaksi EU:n säädöskehikkoa ja määräysvaltaa. Eikö Suomessa osata metsiä hoitaa? On sanottu, että eivät suomalaisetkaan mene hollantilaisille kertomaan, miten tulppaaneja kasvatetaan tai italialaisille, miten pitsaa tehdään.

Metsät ovat kansallisomaisuuttamme, mutta ne siirtyvät entistä enemmän pienomistajilta kasvottomille institutionaalisille sijoittajille ja kansainvälisille rahastoille.

Suomen maatalouden omavaraisuus on tärkeää. Maatalous on entistä enemmän EU:n valvonta- ja tukijärjestelmän alla, jonka hallintohimmeli ja säädökset eivät satoa paranna. Viljelijä kai parhaiten tietää, miten peltoansa hoitaa.

Nautitaan nyt yhdessä Suomen kauniista kesästä ja sen ainutlaatuisesta luonnosta. Pidetään Suomi hyvänä Suomena.

Veijo Niemi

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (ps).

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut