Kiinteistönvälittäjän huomio: vaatehuone on usein muussa käytössä – asuntoihin tarvitaan lisää muunneltavuutta

Asuntosuunnittelu pitovoimatekijäksi Tampereelle, mutta ratkaisu ei ole asuntojen koon kasvattaminen, sillä hinta määräytyy neliöiden mukaan, kirjoittaa kiinteistönvälittäjä Terhi Loikkanen.

23.6. 5:00

Tampere kasvaa ja kehittyy niin, että lähes kaikki suomalaiset haluaisivat asumaan Tampereelle, mikäli nykyinen asuinpaikka pitäisi vaihtaa.

Tampere menettää kuitenkin vuosittain paljon muun muassa nuoria perheitä joko naapurikuntiin tai pääkaupunkiseudulle. Sama kehitys on ollut ainakin yli kolmekymmentä vuotta, minkä olen kodinvaihtajien rinnalla päässyt kulkemaan ja tilannetta seuraamaan.

Vauhti kiihtyi ensimmäisen kerran jo 1980-luvun puolessa välissä, kun uusien asuntojen suunnittelussa tapahtui Tampereella iso muutos. Silloin huimaa asuntojen hintojen nousua pyrittiin hillitsemään ottamalla jokaisesta huoneistotyypistä noin 15 neliömetriä pois. Toisin sanoen jos ennen oli rakennettu 100-neliöisiä rivitalokoteja, nyt alettiin rakentaa 85-neliöisiä. Näin saatiin kokonaishinta pysymään kohtuullisena noususta huolimatta.

Valitettavasti tämä ei riittänyt, vaan samassa yhteydessä tapahtui vielä isompi muutos, kun neljän huoneen rivitaloasunnot alettiin rakentaa yhden kerroksen sijaan kahteen kerrokseen.

Tässä tilanteessa Pirkkalaan ja Ylöjärvelle rakennettiin vielä usean vuoden ajan yksitasoisia 100-neliöisiä rivitalokoteja, joihin kaikkiin muutti tamperelaisia perheitä.

Tämän kehityksen seuraukset näkyvät vieläkin Tampereella. Meillä on useita vanhoja taloyhtiöitä, joista ei koskaan tule asuntoja julkiseen myyntiin, sillä niissä ostajat löytyvät omistajan lähipiiristä tai naapureiden ystävistä.

Lue lisää: Näin asunnot kävivät kaupaksi Tampereella ja naapurikunnissa vuonna 2021 – Yksi porskuttaa muitakin vauhdikkaammin: ”Tällaisessa tilanteessa moni asunto on myyty aivan heti”

Tampereen suosituimmat perheasunnot ovat siis 100–120-neliöisiä yksitasoisia rivitalokoteja. Nämä 1960–70-luvulla rakennetut asunnot päihittävät monen perheen mielessä ja toiveissa jopa omakotitalot.

Tampereella on myös kytkettyjä yhtiömuotoisia erillistaloja, joissa asuu jo kolmas sukupolvi. Sukunimet eivät vaihdu osakasluettelossa, vain etunimet vaihtuvat.

Perheiden asumistoiveet ovat vuosien varrella muuttuneet noin kymmenen vuoden sykleissä. Myös perhemalleissa on tapahtunut isoja muutoksia. Onkohan missään tilastoitu, kuinka monella tamperelaisella lapsella on kaksi kotia?

Asuntosuunnittelussa ei ole ratkaisu asuntojen koon kasvattaminen, sillä hinta määräytyy neliöiden mukaan, ja jopa kymmenen neliömetrin lisäys kokoon voi nostaa asunnon monen ulottumattomiin. Ratkaisu arjen toiminnallisuuden lisäämisen löytyy siis vanhoilla neliömäärillä mutta joustavammalla asuntosuunnittelulla.

Asuntojen suunnittelijat tuskin tietävät, kuinka luovia ratkaisuja asukkaat ovat itse olosuhteiden pakottamina löytäneet asumiseensa.

Vaatehuone vanhempien makuuhuoneen yhteydessä on yllättävän usein vauvan tai taaperon makuutilana, jopa lasten kerrossängyn olen vaatehuoneessa nähnyt. Niin ikään vaatehuoneita on käytetty usein työtilana jo ennen etätöiden yleistymistä.

Harvassa lämpimässä autotallissa olen nähnyt autoa. Autotalli on monitoimitila, joka voi toimia niin lasten sisäleikkitilana hiekkalaatikkoineen ja keinuineen kuin vanhempien kuntoilutilana juoksumattoineen. Monessa naapurustossa autotallit ovat myös nuorison kokoontumistiloja.

Lue lisää: Omakotitalojen hinnat ovat nousseet Tampereella koko maan kovinta vauhtia, mutta kauppamäärissä tapahtui dramaattinen pudotus – tällaisia koteja nyt erityisesti etsitään

Jos koti olisikin eri ”asennossa ” päivällä ja yöllä, jos unohdettaisiin viralliset huoneet ja niiden minimikoko ja ikkunoiden pakollisuus.

Liukuovet ja liikkuvat seinärakenteet mahdollistavat asumisväljyyden päivällä ja rauhallisen nukkumasopen yöksi.

Menneisyyden suunnittelun onnistumisista siis voitaisiin ottaa takaisin käyttöön alkovit. Muunneltavuutta rutkasti käyttötarkoituksiin tulisi lisää eikä hintaa kasvattavia lisäneliöitä tarvittaisi.

Moni nuori perhe saisi näin esimerkiksi toisella paikkakunnalla asuville isovanhemmille tai muille vieraille nukkumatilan. Toki Tampereelle muuttaa vuosittain lukuisia uusia eläkeläisiä lastenlasten lähelle, mutta kaikille ei pysyvä muutto ole mahdollista, joten vierailujen sujuminen turvattaisiin nukkumapaikan lisäyksellä.

Tiedän nuoria perheitä, jotka ovat jättäneet Tampereen ja joutuneet palaamaan haikein mielin vanhalle kotiseudulleen juuri tämän lastenhoito-ongelman takia. Isovanhempien väliaikainenkin apu arjen pyörityksessä on monelle työssäkäyvälle vanhemmalle kullan arvoista.

Lapsiperheille taloyhtiön yhteiset ulko- ja sisätilat ovat myös tärkeitä, sillä entisajan naapuriavulla näyttäisi olevan taas tilausta niin lasten kaitsemisessa yhdessä kuin yhteiskuljetuksissa harrastuksiin.

Ehdotan siis pitovoimatekijöiksi 100–120-neliöisten yksitasoisten rivitalokotien rakentamista ainakin uusille asuinalueille sekä huonetilojen muunneltavuuden parantamista.

Terhi Loikkanen

laillistettu kiinteistönvälittäjä, YKV, Tampere

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut