Ukrainan sota syventää globaalia epätasa-arvoa

Nopea eriarvoistuminen ja nälänhätien lisääntyminen maailmassa ovat sytykkeitä seuraaville maailmantaloutta heiluttaville konflikteille, kirjoittavat Mimosa Hedberg ja Niko Humalisto Suomen Lähetysseurasta.

11.6. 5:00

Elämme yhtenäisriippuvaisessa maailmassa. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset tuntuivat nopeasti suomalaisten kukkarossa, mutta kriisin varsinainen syvyys paljastuu kääntämällä katse vähiten kehittyneisiin valtioihin.

Esimerkiksi käy Nepal, Suomen pitkäaikaisen – ja tuloksekkaan – kehitysyhteistyön kumppanimaa. Maa on ottanut kehitysloikkia koulutuksen, demokratian ja luonnonvarojen käytön suhteen. Vaikka Nepal kuuluu yhä maailman vähiten kehittyneimpien maiden joukkoon, sen tavoite on vähentää riippuvuuttaan avusta ja julistautua keskituloiseksi vuonna 2026.

Vuonna 2006 loppuneen sisällissodan loputtua maan talous on kasvanut nopeasti. Korona painoi kuitenkin turismista ja ulkomailla työskentelevien nepalilaisten rahalähetyksistä riippuvaisen talouskehityksen pakkaselle. Pandemian hellittäessä Nepal näytti palaavan kasvu-uralle, mutta Ukrainan sodan myötä ilmassa on merkkejä täysimittaisesta talouskriisistä.

Maan valuuttavarannot ovat huvenneet ja rahalähetykset eivät ole kasvaneet entisiin mittoihinsa. Nepalin inflaatio uhkaa nousta kaksinumeroisiin lukuihin loppuvuodesta eikä pankkisektori pysty myöntämään lainoja edes tuottaville sektoreille.

Ukrainan kriisin myötä maan kauppataseen vaje paisuu hurjaa vauhtia ruoan sekä polttoaineen hinnannousun vuoksi. Tilanteen vakavuus tuntuu suoraan maan miljoonien köyhien elämässä. Litra bensiiniä Nepalissa maksaa nyt noin 1,45 Yhdysvaltojen dollaria. Vähemmän kuin Suomessa, mutta maassa, jonka keskitulo on vuodessa 1155 dollaria, on summa valtava.

Polttoaineen hinnan nousu siirtyy osaksi ruokakustannuksia: kaikkea vihanneksista kananmuniin pitää kuljettaa paikallisille markkinoille vaikeakulkuisessa maassa. Vaikka nepalilainen käyttäisi vain omia jalkojaan liikkumiseen, ruoan hintojen nousu on osa jokaisen perheen arkea.

Unicefin tuoreen kotitaloustutkimuksen mukaan kolmanneksella kotitalouksista oli pulaa rahasta, lähes 18 prosentilla ruoasta. Päivittäin ruoansaannistaan kamppailevien nepalilaisten määrä on kasvanut vuodessa merkittävästi.

Nepalin tapaus on murheellinen, koska maa on kivunnut sinnikkäästi kohti sitä kynnystä, jossa se pystyisi pian toimimaan taloudellisesti itsenäisesti. Myönteinen kehitys on ottamassa takapakkia.

Siksi on tärkeää seurata mitä tapahtuu Ukrainassa, mutta myös mitä tapahtuu sen ulkopuolella. Nopea eriarvoistuminen ja nälänhätien lisääntyminen maailmassa ovat sytykkeitä seuraaville maailmantaloutta heiluttaville konflikteille.

Myös Suomen pitää varautua lisääntyviin humanitaarisiin katastrofeihin. Mutta vähintään yhtä tärkeää on, että kansainvälistä kauppaa käydään reilusti, jotta köyhiä maita ei kyykytetä keskellä kriisiä. Rokotteiden hamstraaminen rikkaisiin maihin on surullinen esimerkki, jota ei tulisi toistaa.

Voimapolitiikan ja ’me ensin’ -ajattelun kärsijöinä ovat lähes poikkeuksetta maapallon köyhimmät.

Mimosa Hedberg

Nepalin viestinnän asiantuntija, Suomen Lähetysseura

Niko Humalisto

johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut