Toimimme yhdessä ja ripeästi, kun tajuttiin että on tosi kyseessä – ilmastonmuutokseenkin pitäisi reagoida nopeasti

Helatorstain aattona eduskunta hyväksyi ilmastolain ja myös uudistettava luonnonsuojelulaki on eduskunnassa, kirjoittaa kansanedustaja Satu Hassi.

30.5. 4:30

Tällä eduskuntakaudella Arkadianmäellä on pystytty toimimaan poikkeuksellisen yksituumaisesti kahdessa asiassa.

Kun koronapandemia oli alkanut levitä eikä rokotteita vielä ollut, suomalaisten hengen ja terveyden suojelemiseksi päätettiin rajoituksista, joita vielä pari viikkoa aikaisemmin olisi pidetty mahdottomina.

Toinen kerta oli tänä vuonna. Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaikki eduskuntapuolueet, yhtä yhden hengen ryhmää lukuunottamatta, tuomitsivat hyökkäyksen. Yksituumaisesti päätettiin lahjoittaa Ukrainalle aseita, vaikka tämä muutti Suomen pitkäaikaisen linjan olla viemättä aseita sotaa käyviin maihin. Myös EU pystyi ennennäkemättömän nopeasti tekemään päätökset sanktioista Venäjää vastaan.

Toimittiin yhdessä ja ripeästi, kun tajuttiin että on tosi kyseessä.

Myös ilmastokriisin hillitsemisessä ja luontokadon pysäyttämisessä on kysymys yhteiskuntien kyvystä pysyä toimintakykyisinä. Mutta niihin on reagoitu hitaasti.

Tutkijat ovat kauan varoittaneet, että ilmastokriisin ja luontokadon suitsimisella on kiire. Silti moni tuntuu edelleen kuvittelevan, että aikataulut ovat yksin ihmisen päätettävissä. Eivät ole. Luonto seuraa luonnon lakeja.

Kun planeetta oli 4 – 5 astetta nykyistä kylmempi, elettiin jääkautta. Nykyisen Suomen peitti paksu jää ja merenpinta oli yli 100 metriä nykyistä alempana. Myös useiden asteiden lämpeneminen muuttaisi planeettaa perin pohjin, joksikin mistä ihmislajilla ei ole aikaisempaa kokemusta, eikä monella muullakaan lajilla.

Planeetta on jo lämmennyt vähän yli asteen verrattuna aikaan ennen teollistumista. Nyt laaja ruokapula uhkaa muutenkin kuin Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Intiassa, Pakistanissa sekä osassa Yhdysvaltoja ja Etelä-Eurooppaa kuumuus uhkaa viljasatoja. Kanadassa peltojen poikkeuksellinen märkyys on viivästyttänyt kylvöjä.

Tutkijat ovat vuosikymmeniä tuottaneet yhä lisää ja lisää raportteja ilmastonmuutoksesta. Monissa maissa tutkijat ovat alkaneet hermostua päättäjien hitauteen ja heitä on liittynyt radikaaleihin protestiliikkeisiin.

Lue lisää: Eduskunta hyväksyi uuden ilmastolain – tavoite hiili­neutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä kirjataan lakiin

Onneksi päätöksenteon puolellakin tapahtuu. Helatorstain aattona eduskunta hyväksyi ilmastolain. Nyt on vahvistettu laissa, että Suomen pitää olla hiilineutraali vuonna 2035. Laki velvoittaa ministeriöitä valmistelemaan omien vastuualueidensa suunnitelmat ja lait tältä pohjalta ja myös kuntia laatimaan suunnitelmat päästöjen vähentämisestä.

Myös uudistettava luonnonsuojelulaki on eduskunnassa. Aiemmin laki on suojellut lähinnä lajeja. Nyt mukaan tulee myös luontotyyppejä. Jo on aikakin, noin puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia.

Euroopassa käytävän sodan myötä on havahduttu siihen, että irtautuminen fossiilienergiasta ei ole vain ilmastoasia. Siinä että lakkaamme rahoittamasta Venäjän sotakonetta, on kyse turvallisuudesta tässä ja nyt.

Myös luonnon monimuotoisuudessa on kyse ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä. Korona hyppäsi jonkin väli-isännän kautta lepakoista ihmisiin siksi, että olemme ajaneet villin luonnon liian ahtaalle. Nyt huolikartalle on ilmestynyt apinarokko, josta emme vielä tiedä, miten vakavaksi se osoittautuu.

Turvallisuus on myös huolehtimista kotiplaneetastamme ja kanssaeläjistämme.

Kenenkään ei tarvitse rakastaa joka ötökkää ja mönkiäistä. Mutta on hyvä ymmärtää, että ilman ziljoonia muita lajeja meillä ei olisi happea hengittää, ei ruokamultaa, ei pölyttäjiä, ei juomavettä eikä syötävää.

Satu Hassi

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (vihr.)

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut