Lähes kaikki perheet käyvät neuvolassa – ne siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle

Neuvolapalveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle luo oman haasteensa, kirjoittaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.

21.5. 4:30

Tänä vuonna vietetään neuvolatoiminnan 100-vuotisjuhlavuotta. Neuvolapalvelut on suunnattu kaikille lasta odottaville ja lapsiperheille.

Perheet arvostavat palvelua, sillä lähes kaikki perheet käyttävät niitä. Neuvolatyön tarkoituksena on tukea ja edistää yksilöllisesti perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Ydinasioita ovat raskauden seuranta, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen, lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, mielenterveyteen liittyvissä asioissa tukeminen samoin kuin seksuaaliterveyden edistäminen. Lisäksi tärkeää on keskustelu ja ohjaus elintavoista. Tärkeää on varhainen huoliin ja ongelmiin puuttuminen, niissä auttaminen ja tarpeen mukaan jatkohoitoon ohjaaminen.

Neuvolassa keskeiset työntekijät ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhoitajat ovat monialaisia osaajia ja luotettuja ammattilaisia. Neuvoloissa toimitaan nykyisin yhä enemmän niin sanotun yhdistetyn työmallin mukaan, mikä on myös tutkitusti asiakkaiden toivoma työmalli.

Lähtökohtana on se, että sama terveydenhoitaja työskentelee perheen kanssa raskauden alusta lapsen kouluikään saakka. Asiakassuhteen jatkuvuus mahdollistaa luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentumisen ja tuttuus luo edellytykset hyvin henkilökohtaisista ja vaikeistakin asioista keskustelun. Terveydenhoitajien perinteinen työmuoto on kotikäynti, joka luo hyvän pohjan yksilölliselle, perhelähtöiselle neuvolatyölle.

Lue lisää: Odottava äiti Mila Melin, 22, pettyi Tampereen neuvolapalveluihin: laaja terveystarkastus ohi vain 10 minuutissa – Näin osastonhoitaja vastaa kritiikkiin

Neuvolapalveluihin on kertynyt monilla paikkakunnilla paljon hoitovajetta koronapandemian seurauksena. Lisäksi työntekijöiden kuormittuminen, lisääntynyt vaihtuvuus ja työntekijäpula johtavat helposti siihen, että asiakkaita joudutaan ohjaamaan kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiselle mahdolliselle työntekijälle, eikä asiakassuhteiden jatkuvuus toteudu suunnitellulla tavalla. Nämä vaikuttavat heikentävästi perheiden saaman tuen määrään ja laatuun sekä terveydenhoitajien työhyvinvointiin ja työssä pysymiseen.

Iso huoli on siitä, miten neuvolapalvelut järjestetään, jotta hoitovelka saadaan kurottua umpeen ja samalla palvelua toteutetaan laadukkaasti ja asetuksen mukaisesti perheiden terveyttä edistäen. Oman haasteensa luo myös neuvolapalveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Mikä on ennaltaehkäisevien palveluiden, kuten neuvolan asema hyvinvointialueilla ja kuinka neuvolapalveluiden resurssit ja toimintaedellytykset turvataan tulevaisuudessa?

Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, kuten neuvolapalveluihin, panostaminen on kustannustehokasta ja tuloksellista vaikuttamista lasten ja perheiden terveyteen. Sillä voidaan hillitä jatkuvasti kasvavia erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Neuvolaa tarvitaan universaalina, kaikille perheille suunnattuna palveluna tulevaisuudessakin. Toiminta pitää turvata, säilyttää ja kehittää hyödyntäen eri alueilla olevia hyviksi havaittuja käytäntöjä sekä uusinta näyttöön perustuvaa tietoa. Hyvinvointialueiden päättäjillä on nyt tilaisuus osoittaa toiminnallaan, miten he arvostavat lasta odottavien ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia.

Tiina Mäenpää

puheenjohtaja, Suomen Terveydenhoitajaliitto

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut