Onko kaava oikea paikka kasvillisuuden korkeuden määrittelemiseksi?

Ratkaisuja kaavoittajapulaan on löydettävissä, kirjoittaa ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien Rakli ry:n johtaja Kimmo Kurunmäki.

19.5. 4:30

Kaavoittajapulaa puitiin jälleen (AL 9.5.). Ongelmaa pitää lähteä purkamaan niin kaavoituksen järjestelmää kuin kulttuuria uudistamalla. Kaavoittaja nimittäin hukkuu työmäärään, jonka kaavoitusjärjestelmä ja paikallinen kaavoittamisen tapa hänelle syöttää.

Lue lisää: Tampereelle suunnitellaan täysin poikkeuksellista kaupunginosaa, mutta kaavoittajaa ei löydy – Arkkitehdeistä huutava pula: ”Emme saaneet ainuttakaan hakemusta”

Kaavanlaatimiselta edellytetään koko ajan lisää selvityksiä ja työvaiheita. Prosessi on muodostunut hyvin pitkäkestoiseksi. Se sitoo yksittäistä kaavoittajaa ja viivästyttää odottavien hankkeiden kaavoitusta. Hukkaa syntyy aina, kun vaiheet eivät etene saumattomasti. Prosesseihin tarvitaan asiakaslähtöisyyttä – Tampereella on onnistuttu merkittävästi sujuvoittamaan tontinlohkomista asiakaslähtöisyydellä.

Osa kaavoituksen uusista selvitystarpeista ja sisältövaatimuksista on varmasti hyvin perusteltuja, mutta niitä on arvioitava kriittisesti suhteessa maankäytön tavoitteisiin. Edellyttävätkö tavoitteet kaikkea sitä työtä, jota yksittäisissä kaavoissa tehdään?

Kasvukaupungeissa kaavoja laaditaan usein hyvin yksityiskohtaisesti. Lainsäädäntö ei sitä vaadi. Pitäisi tunnistaa ne seikat, joita kaavalla oikeasti kannattaa ohjata, ohjata muita asioita neuvotteluteitse tai kilpailuin ja antaa myös investoijalle mahdollisuus esittää sopivimmat ratkaisut.

Onko kaava oikea paikka esimerkiksi istutettavan kasvillisuuden korkeuden määräämiselle tai muille tarkoille rakentamistapaohjeille?

Kaavan laatimisen resursseja on syytä hyödyntää muutenkin kuin rekrytoimalla kaavoittajia kuntiin. Kiinteistönomistajalla voi olla valmiuksia valmistella kaavaa kunnan ohjauksessa ja kunnan päätettäväksi ilman, että kunnan tarvitsee kiinnittää hankkeeseen omaa kaavoittajaa. Tässä olisi edelläkävijäkaupungeilla näytön paikka.

Alalta eläköityy paljon asiantuntijoita, joten koulutuspaikkojen riittävyys pitää varmistaa. Kaavoittajia voidaan kouluttaa muutakin reittiä kuin arkkitehtuuriopinnoilla. Kaavoittaminen ei ole rakennussuunnittelua. Siksi myös maankäyttö- ja kiinteistötieteet, suunnittelumaantiede ja yhteiskuntatieteetkin tarjoavat erillisin täydennyskoulutuksin hyvän pohjan kaavoittajan työhön. Tehtäväkenttä on kiinnostava, kuten Tampereen kehityksestä voi huomata!

Kimmo Kurunmäki

johtaja, Rakli ry

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut