Riitta Kuismanen nosti esiin huolen, että digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttö voi olla vaikeaa ihmisille, jotka eivät hallitse teknologiaa hyvin (AL 14.5.).
Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen mobiilisovellus toteutetaan siten, että sen käyttö on helppoa ja saavutettavaa kaikille. Lisäksi digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttö on vapaaehtoista. Passia ja henkilökorttia voi edelleen käyttää henkilöllisyyden todistamiseen asiakaspalvelutilanteissa ja pankkitunnuksia ja mobiilivarmennetta sähköiseen asiointiin.
Monelle älypuhelimen käyttö on arkipäivää, ja digitaalinen henkilöllisyystodistus tarjoaa mahdollisuuden todistaa henkilöllisyys kätevästi niin paikan päällä kuin sähköisessä asioinnissa. Jos henkilö ei voi tai halua käyttää älypuhelinta, digitaalisen henkilöllisyystodistuksen rinnalla tarjotaan sähköiseen asiointiin tunnistusväline, jolla voisi asioida viranomaisten digitaalisissa palveluissa. Näin huomioidaan erityisryhmät digitalisaatiota kehitettäessä. Lisäksi panostamme uudistuksessa koulutukseen ja opastukseen.
EU kehittää parhaillaan yhteistä lainsäädäntöä eurooppalaisille lompakkosovelluksille. Suomella on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen eurooppalaisesta ratkaisusta muodostuu. Päätöksiä siitä, mitä tietoja digitaalisen lompakon kautta voidaan jakaa, ei ole vielä tehty. Tulevaisuudessa digitaaliseen lompakkoon voisi mahdollisesti liittää monipuolisesti henkilöön liittyviä tietoja, kuten tiedon suoritetusta tutkinnosta, ammattipätevyydestä tai voimassa olevasta ajo-oikeudesta.
Kun digitaaliset palvelut lisääntyvät, digitaaliset lompakot tulevat ihmisten arkeen tavalla tai toisella. Jos emme itse ole ohjaamassa tätä kehitystä, niin kaupallisia digitaalisen henkilöllisyyden ratkaisuja on Suomeen tarjolla muista maista. Ratkaisujen tietoturvallisuuden ja käytettävyyden vuoksi on tärkeää vaikuttaa kehitykseen aktiivisesti.
Maria Nikkilä
tietohallintoneuvos, valtiovarainministeriö