Jäsenyys puolustusliitossa ei poista diplomatian ja hyvien naapurisuhteiden merkitystä turvallisuudessa ja taloudessa

Epävarmuus turvallisuudesta ja huoli huomisesta kaihertaa meidän kaikkien mieltä, kirjoittaa kansanedustaja Marko Asell.

16.5. 4:30

Eletään historiallisia aikoja. Tasavallan presidentti ja pääministeri tiedottivat yhteisesti, että puolustusliitto Naton jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja jäseneksi tulee hakea pikaisesti.

Olen kansanedustajana saanut kansalta mandaatin olla päättämässä näin merkittävistä asioista, ja siksi olenkin käynyt asiasta perusteellisen pohdinnan ja olen halunnut kuulla asiantuntijoita ja olen lukenut asian tiimoilta sivukaupalla tekstiä. Omakin kantani on lopulta myönteinen Naton suhteen, joten ihan nykyisessä valtavirrassa olen mukana ja sen mukaisesti aion äänestää.

Lue lisää: Nokialainen kansanedustaja Marko Asell on vihdoin päättänyt Nato-kantansa: ”Huonoista vaihtoehdoista vähiten huono”

Venäjästä johtuva kansainvälinen tilanne on nyt siinä asennossa, että epävarmuus turvallisuudesta ja huoli huomisesta kaihertaa meidän kaikkien mieltä. Turvallisuus on arjen peruskivi ja hyvinvointivaltion tehtävä on taata kansalaisilleen vakaa ja suojattu ympäristö elää. Lisäksi demokratiassa kuullaan kansan mielipidettä ja sen on myös ohjattava osaltaan päätöksentekoa. Mielipideilmasto kääntyi Suomessa ylösalaisin ja aiemmin kielteisesti Natoon suhtautuvatkin ovat nyt jäsenyyden kannalla.

Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan, raakuudet siviilejä, kuten lapsia ja naisia kohtaan, jatkuva asioiden valehtelu ja vääristely, sekä uhkailu ovat ymmärrettävästi saaneet meidän suomalaisten kupit nurin. Olemme rauhaa rakastava kansa, ja totuus on meille tärkeä arvo.

Kuten monet meistä, minä itsekin olen tämän kevään aikana joutunut tarkistamaan kantaani Nato-jäsenyyden suhteen. Olen aiemmin pitänyt Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa hyvänä, puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden edesauttavan hyviä diplomaattisia yhteyksiä niin itään kuin länteen. Rauha on säilynyt. Ja olemme muun muassa YK:n kautta ja rauhannobelisti Martti Ahtisaaren vetämänä varmasti jonkun verran kyenneet profiloitumaan kansainvälisesti rauhan edistäjänä, konfliktien ratkaisijana ja tasapainottavana valtiona idän ja lännen välissä. Se oli toimiva konsepti, mutta tilanteen muuttuessa on kyettävä päivittämään konseptia.

Merkittävä muutos tapahtui jo viime vuoden puolella, kun Putinin puheista välittyi etupiiriajattelu, jossa Suomen valinnat olisivat rajoitettuja. Vuoden alussa Suomen valtion johto vielä yhdessä totesi, ettei meihin kohdistu sotilaallista uhkaa ja ettei nyt ole oikea aika hakea Natoon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen kuitenkin täysin. Toiveet nopeasta rauhasta Buchan raakuuksien paljastuttua kariutuivat ja edessä on mahdollisesti pitempiaikainen sotatila, jossa Venäjä eri tavoin vaikuttaa hakevan ja oikeuttavan eskalaatiota. Suomenkin tulee siis vahvistaa turvallisuuttansa ja nyt on sen aika.

Pitkälläkin aikajänteellä arvioitunakin Venäjän kehitys näyttää synkältä, demokraattisuus katoaa, valtion propaganda aivopesee kouluttamatonta kansaa, koulutetut lähtevät pois maasta, ja politiikka keskittyy sotatoimiin sen sijaan, että taloutta uudistettaisiin. Fossiilienergian myynnistä riippuvaisen maan näkymät vakaudesta ja hyvinvoinnista karkaavat yhä kauemmaksi. Vakaus, luotettavuus ja turvallisuus on myös meidän etumme naapurina. Tämän takia Suomen turvallisuuspoliittista selkänojaa on syytä vahvistaa. Siksi siis Naton – Otan. Jäsenyys puolustusliitossa ei poista sitä faktaa, että tulevaisuudessakin diplomatia ja hyvät suhteet muihin maihin ovat edellytys yhteiselle menestykselle niin turvallisuudessa kuin taloudessakin.

Marko Asell

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (sd,)

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut