Snellman sai aikaan kansanliikkeen – ehkä satatuhatta suomensi sukunimensä

12.5. on Snellmanin ja suomalaisuuden päivä.

11.5. 5:00

Ruotsalaisuuteen törmää kaikkialla ja se ärsyttää -kolumni (AL 3.5.) keskittyi aiheeseen, joka oli ajankohtainen jo 1800-luvun loppupuolen autonomisessa Suomessa. Tuolloin haluttiin jopa muuttaa käytössä olleita ruotsinkielisiä sukunimiä suomalaisiksi.

Taustalla kummitteli ajan nationalistinen henki. Torstaina vietämme J.V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivää. J.V. Snellmanin toiminta suomen kielen ja suomenkielisen kansallisen sivistyksen puolesta sai 1900-luvun alun Suomessa aikaan kansanliikkeen, joka vuonna 1906 huipentui suureksi sukunimien suomentamiseksi.

Snellmanin ansiona voidaan pitää hänen senaattorikautenaan vuonna 1863 voimaan saatettua kieliasetusta, jolla suomi julistettiin kielenä ruotsin kielen vertaiseksi ”kaikissa mikä koskee välittömästi suomalaista väestöä”. Snellmanin 100-vuotissyntymäpäivänä 12. toukokuuta vuonna 1906 oli koko autonomisessa Suomessa suuri kansallinen juhlapäivä, siihen asti suurin yksityisen kansalaisen muiston kunnioittamiseksi järjestetty juhla.

Juhlan suureksi huipennukseksi oli kaavailtu ruotsinkielisten sukunimiemme suomalaistamista, mikä olisi ollut kunnianosoitus suurta suomalaista herättäjää ja hänen elämäntyötään kohtaan. On arveltu, että jopa 100 000 suomalaista muutti tuolloin ruotsinkielisen sukunimensä.Toki myöhemminkin sukunimiä suomalaistettiin; vuosina 1907–1922 yli 20 000.

Kalevalan juhlavuodet 1935 ja 1936 lisäsivät määriä. Viimeiset muutosvuodet tapahtuivat 1943 ja 1947. Onneksi tänä päivänä voimme kaikki olla ylpeitä kaikista sukunimistämme ja juuristamme. Tärkeintä on, että yrittäisimme tulla kaikkien kanssa toimeen ilman sen suurempaa ärsytystä ja ärsyyntymistä!

Juha Javanainen

historioitsija, Tampere

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut