Professori: Kangasalan-Pälkäneen harjualueille ei voi suositella tekopohjaveden muodostamista

Tekopohjaveden tuotanto ei ole ympäristöystävällistä Tavasen hankkeessa, kirjoittaa metsämaatieteen emeritaprofesori Heljä-Sisko Helmisaari.

11.5. 5:00

Jarmo J. Hukka ja Tapio S. Katko kirjoittivat (AL 5.5.) tekopohjaveden valmistuksen olevan ympäristöystävällisempää kuin pintaveden tuotannon. Kirjoitus esitteli yleisellä tasolla pintaveden ja tekopohjaveden valmistamista ja laadun vertaamista.

Lue lisää: Kaksi Tampereen yliopiston dosenttia: Tavase turvaa parempaa tulevaisuutta

On totta, että Suomessa tuotetaan kansainvälisesti katsoen erittäin laadukasta talousvettä sekä pintavesi- että tekopohjavesilaitoksilla. Kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitelty ympäristön kannalta olennaisinta asiaa, tekopohjaveden tuotannon vaikutuksia luontoon ja asutukseen.

Toimin vuosina 1998 – 2003 laajan Tekopohjaveden muodostaminen: imeytystekniikka, maaperäprosessit ja veden laatu -tutkimushankkeen vetäjänä. Hanke toteutettiin toimivilla tekopohjavesilaitoksilla (muun muassa Hämeenlinna, Jyväskylä, Mikkeli, Tuusulan seutu). Tekopohjavettä muodostettiin sekä sadetus- että allasimeytyksellä.

Tutkimustemme perusteella tekopohjaveden tuotanto aiheuttaa aina pitkäaikaista haittaa imeytysalueille ja ympäröivälle luonnolle muuttamalla voimakkaasti maaperää ja kasvillisuutta. Vuotuiset järvi- tai jokiveden imeytysmäärät ovat tuhansia kertoja suurempia kuin imeytysalueiden vuotuinen sademäärä, ja imeytetty pintavesi ja sen humusaineet kulkeutuvat pohjavesivyöhykkeeseen. Maaperä, kasvillisuus ja lähteiden eliöstö ei ole sopeutunut mittaviin veden laadun ja määrän muutoksiin.

Tekopohjaveden tuotannossa valtavien vesimäärien liikuttelu pohjavesivyöhykkeessä voi myös aiheuttaa hallitsemattomia tekopohjaveden purkaumia. Tästä voi aiheutua vaaroja varsinkin Pälkäneellä, jos imeytysalueet tulisivat lähelle asutusta. Imeytysalueiksi on aina valittava kaukana asutuksesta ja suojelluista ja arvokkaista luontokohteista olevia harjualueita. Tämä toteutuu Suomessa tällä hetkellä toimivilla tekopohjavesilaitoksilla, mutta ei toteutuisi Tavasen suunnittelemalla tekopohjavesilaitoksella.

Lue lisää: Tavase-keskustelu jatkuu: Tekopohjavesihanke huolettaa maanomistajia Pälkäneellä

Kangasalan-Pälkäneen harjualue on arvokasta kansallismaisemaa, jolla on suojeltuja alueita (esimerkiksi Punamultalukko ja Keiniänranta), joiden vesitase ja sen mukana suojeluarvot häiriintyisivät tekopohjavettä muodostettaessa. Korkeimman hallinto-oikeuden maastokatselmuksessa kävi selkeästi ilmi, ettei Tavasella ole tutkimustietoon perustuvaa suunnitelmaa, miten suojeltujen alueiden vesitaseet ja luontoarvot pidetään muuttumattomana. Tavase on prosessin eri vaiheissa osoittanut sen, kuinka jo pienellä vesimäärällä toteutetuissa imeytyskokeissa aiheutui sellaisia muutoksia, jotka yhtiö on itse todennut merkittäviksi haitoiksi suojelluille alueille. Luontoon kohdistuvat vaikutukset eivät olisi hallittavissa lupamääräyksin.

Koko ympäristö- ja tutkimuslupaprosessin aikana asiantuntijat (muun muassa Metsäntutkimuslaitokselta, Helsingin yliopistosta ja Metsähallituksesta) ovat antaneet eri vaiheissa tutkimustietoon perustuvia lausuntoja, joissa todetaan, että sekä Keiniänrannan että Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueiden luonnonarvot heikkenisivät merkittävästi, mikäli tekopohjavesilaitos toteutuisi. Luontoon kohdistuvat vaikutukset ovat erittäin pitkäaikaisia, toimivilla tekopohjavesialueilla tehtyjen tutkimustemme perusteella ainakin vuosikymmeniä.

Lue lisää: Neljä vihreiden vaikuttajaa: Tavasesta luovuttava, tilalle Ruskon vedenpuhdistamon saneeraus

Koska suunnitelluilla imeytysalueilla ja imeytyskaivoihin ei ole tehty koeimeytyksiä pintavedellä, joka sisältää tukkeuttavaa orgaanista ainetta, ei ole myöskään takeita siitä, kuinka kauan kukin imeytysalue tai imeytyskaivo voisi toimia tekopohjaveden muodostamisessa. Tavase on vuosikymmenten ajan esittänyt lukuisia suunnitelmia, joiden toimivuudesta ei ole takeita geologisesti monimutkaisella harjualueella. Varmaa on, että mikäli jokin suunnitelmista voitaisiin toteuttaa, tekopohjaveden tuotanto tällaisella alueella muuttaisi merkittävästi suojeltuja alueita.

Olen yli 20 vuoden ajan kirjoittanut lukuisia lausuntoja Tavasen hakemusprosessin eri vaiheissa, ja 2018 toimin KHO:n katselmuksen asiantuntijana. Lausunnoissa olen yksityiskohtaisesti tuonut esille ne seikat, joiden vuoksi Kangasalan-Pälkäneen harjualueille ei voi suositella tekopohjaveden muodostamista. Alueen vesihuolto voidaan hyvin toteuttaa käyttämällä järvien pintavettä. Järviveden riittävyydessä ei ole ongelmia ja veden puhdistustekniikka hallitaan maassamme erinomaisesti.

Heljä-Sisko Helmisaari

metsämaatieteen professori (emerita), Helsingin yliopisto

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut