On tärkeää ymmärtää, että se, mitä tapahtuu rajojemme ulkopuolella, heijastuu monella tavalla myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Kun varaudumme torjumaan esimerkiksi kyber- ja hybridiuhkia, etulinjassa ovat monissa tapauksissa sisäisen turvallisuuden viranomaiset. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen.
Tuen lämpimästi hallituksen huhtikuussa Puolustusvoimille ulkoiseen turvallisuuteen suuntaamia lisäresursseja. Lisäksi on tärkeää, että Suomen Nato-jäsenyys toteutuu nyt ripeästi. Sisäisen turvallisuuden kannalta hallituksen kehysriihi kuitenkin oli suuri pettymys, kun poliisi ei saanut tarvitsemaansa lisärahoitusta edes nykyisen palvelutason ylläpitämiseen. Sisäinen turvallisuus ja poliisin merkitys osana Suomen kokonaisturvallisuutta unohtui hallitukselta.
Julkisen talouden suunnitelmassa poliisille esitetään 9 miljoonan euron korotusta tuleville vuosille. Sisäministeriön omassa tiedotteessa todetaan: ”Päätös on merkittävästi vähemmän kuin sisäministeriö on esittänyt eikä se mahdollista poliisin toiminnan tason säilyttämistä vuoden 2022 tasolla.”
Hallituksen päätökset tulevat näkymään poliisien määrän vähenemisenä 250 – 300 poliisilla ensi vuonna, jos päätöksiä ei korjata. Asukaslukuun suhteutettuna poliiseja on jo nyt Suomessa selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
On täysin väärä aika tehdä päätös, joka heikentää poliisin toimintaedellytyksiä. Poliisi on ensilinjassa torjumassa esimerkiksi hybridivaikuttamista. Poliisilla on noin 7 500 silmäparin vahvuinen maanlaajuinen verkosto päivittäin havainnoimassa kentällä mahdollisesti tapahtuvia asioita. Millään muulla viranomaisella ei vastaavan kattavuuden verkostoa ole.
Jos Suomesta tavattaisiin esimerkiksi ”pieniä vihreitä miehiä” tai jotain muuta kansallisen turvallisuuden kannalta epäilyttävää, poliisi olisi todennäköisesti se, joka toiminnan ensimmäisenä havaitsisi ja siihen vastaisi.
Uhkana on, että puolustuskyvyn parantamiseksi suunniteltuja tärkeitä miljardiluokan lisäpanostuksia vesitetään keskeisen turvallisuusviranomaisen resursoinnin laiminlyömisellä.
Poliisin perinteisten tehtävien rinnalle on viime vuosina tullut kiihtyvällä tahdilla erilaisia uusia uhkia taklattavaksi.
Ruotsissa useisiin kaupunkeihin levinneet väkivaltaiset mellakat jatkuivat läpi pääsiäisen. Ainakin 26 poliisia loukkaantui. Osalla mellakoitsijoista epäillään olevan yhteyksiä rikollisjärjestöihin.
Ruotsin mellakat ovat vakava varoitus Suomelle. Myös meillä katujengien asema on vahvistunut ja viranomaisvastaisuus lisääntynyt. Jotta emme päädy samaan tilanteeseen kuin Ruotsi, on meidän toimittava eri tavalla kuin Ruotsi. Toimiin on ryhdyttävä ajoissa.
Esitimme helmikuussa joukon sekä pehmeitä että kovia keinoja jengirikollisuuden torjumiseksi. Keinot ovat vapaasti hallituksen käytettävissä. Pahoinvoivia nuoria on autettava ja koulujen varhaista tukea tehostettava. Lisäksi viranomaisten toimivaltuuksia on lisättävä, rikoshyödyn takavarikointia helpotettava ja jengirikollisuudesta tuomittavia rangaistuksia kovennettava.
Poliisin toimintaedellytysten heikentäminen on hallitukselta käsittämätöntä turvallisuuden laiminlyömistä tilanteessa, jossa poliisi joutuu nykyisinkin priorisoimaan rajusti selvitettäviä päivittäisrikoksia ja hälytystehtäviä. Tämä syö kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja oikeusvaltioon.
Turvallisuus ja oikeusvaltion toimivuus ovat asioita, joista ei voi tinkiä. Poliisin riittävät resurssit ja poliisien määrä on turvattava.
Sofia Vikman
Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.) Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 9.5.2022.
