20 prosenttia maapallosta putosi ilmastotekojen ulottumattomiin

On menossa kolme huomiota vaativaa ongelmakokonaisuutta: Ukrainen sota, koronapandemia ja luontokadon kiihdyttämä ilmastonmuutos, kirjoittaa ilmastolähettiläs Pekka Reinikainen.

6.5. 4:30

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n huhtikuun alussa julkistaman raportin johdannosta puuttuu ajankohtaisin ilmastotoimien tilaan liittyvä taustatekijä: 11,9 prosenttia maapallon maapinta-alasta on jo kolmatta kuukautta ollut ilmastotekojen ulottumattomissa, eräänlaisella ilmastokesannolla. Kukaan ei tiedä, kauanko tämä asiaintila kestää.

Lue lisää: Merkittävä ilmasto­raportti julki: 1,5 asteen tavoite vaatii hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä – ”Tämä raportti on herätys todellisuuteen”

Venäjä (11,5 prosenttia maailman maapinnasta) on keskittynyt oikeudettomaan valloitussotaansa ja siihen liittyviin sotarikoksiin, eikä maan johto voine olla vähempää kiinnostunut ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä tai sen seurauksiin sopeutumisesta. Kynsin hampain Venäjää vastaan taisteleva Ukraina (0,4 prosenttia) joutuu keskittämään kaiken energiansa olemassaolonsa puolustamiseen.

Meneillään olevan sodan lopputuloksesta riippumatta kumpikin valtio tulee invalidisoitumaan. Merkittävä osa niiden voimavaroista kohdistuu sodan seurausten korjaamiseen.

Ukrainassa, oletuksella että se selviää sodasta, nousee etusijalle jälleenrakennus. Venäjällä, nykyjohdon jatkaessa, sotilaallisten menetysten korvaaminen, ja pakotteiden aiheuttamat ongelmat miehittävät agendan kärjen.

Venäjällä Siperian sulava ikirouta vapauttaa ilmakehään metaania, ja suuri osa maan öljy- ja kaasuteollisuudesta päätyy radikaalisti laskevan kysynnän, ja sulavaan routamaahan uppoavan infran vuoksi äärimmäisiin vaikeuksiin. Venäjän hiilivedyille rakentunut talous uhkaa romahtaa. Alun perinkin vaatimaton mielenkiinto/kyky panostaa ilmastotekoihin katoaa tai heikkenee radikaalisti.

Ilmastonmuutoksen edetessä Ukrainalla on tärkeä merkitys globaalin ruokahuollon kannalta. Osa jälleenrakennusurakkaa, maatalouden tuotannon turvaaminen ja viljan vientilogistiikan uudelleen rakentaminen palvelevat myös ilmastosopeutumisen tarpeita.

Maailmassa, eritoten eurooppalaisessa katsannossa, on parhaillaan menossa kolme äärimmäistä huomiota vaativaa ongelmakokonaisuutta: Putinin sota, koronapandemia, ja luontokadon kiihdyttämä ilmastonmuutos. Koska voimavarat ovat rajallisia, päädytään ongelmien hoidossa väistämättä tärkeysjärjestykseen. Useimmiten se perustuu oletukseen kiireellisyydestä.

Putinin sota on Euroopassa ottanut ykköstilan. Pandemia etenee sodan varjossa, mutta globaalistikaan se ei saa ansaitsemaansa huomiota, koska raha hakeutuu Euroopan sotakassoihin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on kolmikon häviäjä, vaikka vähänkään pidemmällä aikaperspektiivillä se on uhkaavin kaikista.

Ilmastonmuutokseen vastaamisen kiireellisyys on äärimmäisen suuri. Vaikutukset tai niiden puute näkyvät pitkällä tähtäimellä, mutta toimenpiteet on tehtävä nyt. Tässä katsannossa Venäjän ja Ukrainan juuttuminen ilmastokesannolle on meitä kaikkia koskettava suuren luokan ongelma.

Pekka Reinikainen

EU-komission ilmastotoimien pääosaston Suomeen nimeämä ilmastolähettiläs

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut