Kaksi Tampereen yliopiston dosenttia: Tavase turvaa parempaa tulevaisuutta

Tekopohjaveden valmistus on ympäristöystävällisempää kuin pintaveden tuotanto, kirjoittavat Tapio S. Katko ja Jarmo J. Hukka.

5.5. 4:30

Tekopohjavettä on käytetty talousvetenä 1800-luvulta lähtien muun muassa Englannissa, Hollannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa tekopohjaveden merkitys vesihuoltolaitosten vedenlähteenä alkoi lisääntyä 1970-luvulta alkaen. Vesilaitostemme valmistamasta talousvedestä on nykyisin pohjavettä 49, tekopohjavettä 16 ja pintavettä 35 prosenttia.

Pintavedestä valmistetussa talousvedessä voi esiintyä ajoittain lieviä maku-, haju- ja muita laatuhäiriöitä. Erityisesti kesäaikaan kohonnut lämpötila voi heikentää raakavetenä käytetyn pintaveden laatua. Lämpötilan nousun vuoksi verkostossa tapahtuu mikrobiologisia muutoksia, joista voi aiheutua epämiellyttäviksi koettuja haittoja talousveteen. Pohja- ja tekopohjaveden lämpötila on varsin tasainen ympäri vuoden, mikä vähentää oleellisesti veden laatuvaihteluita verkostossa. Tasalämpöisyys vähentää myös putkirikkoja.

Turun seudulla vuonna 2011 toimintansa aloittanut tekopohjavesilaitos sijoittui jaetulle ykkössijalle Unescon vuonna 2021 julkaisemassa kansainvälisessä juomaveden vertailussa. Veden laadun lisäksi arvioinnissa otettiin huomioon ekologiset, lainsäännölliset ja ympäristölliset seikat sekä energiatehokkuus.

Tampereen seudun kuntien omistama Tavase Oy on tehnyt vuodesta 2002 alkaen pitkän tähtäimen strategista suunnittelua laadukkaan ja edullisen talousveden varmistamiseksi seudullisen tekopohjavesihankkeen avulla. Suunnittelussa on tarkasteltu vaihtoehtoja vesihuoltolain mukaisesti huomioimalla talousveden valmistus, vesilaitosten toimintavarmuus, kriisivalmiuden tarpeet sekä talousveden laadun turvaaminen.

Lue lisää: Tavase kirvoittaa keskustelua – vastuullinen toimija varautuu

Tekopohjaveden valmistuksessa hyödynnetään luonnonmukaista puhdistusprosessia ja se on ympäristöystävällisempää kuin pintaveden tuotanto. Esimerkiksi Ruskon pintavesilaitoksen hiilijalanjälki on arvioitu lähes seitsenkertaiseksi Tavaseen verrattuna. Tekopohjaveden valmistus on vähemmän altis raakaveden likaantumiselle ja mahdollisille ilmastonmuutoksesta johtuville pitkän aikavälin laatumuutoksille.

Vedentuotanto on Tavasen kohdalla hajautettu kolmelle eri tuotantoalueelle, jotka sijaitsevat erillisissä pohjavesiesiintymissä. Yhdellä alueella tapahtuva häiriö ei täten vaikuta koko tuotantoon. Tekopohjaveden käyttö lisää vesihuollon toimintavarmuutta kriisitilanteissa, sillä maaperässä vesi on paremmin suojattu ilmansaasteilta kuin pintavesissä.

Pintaveden käsittelyssä tarvitun rautakemikaalin raaka-aineen tuotanto loppui Suomessa vuonna 2017. Vaikka muiden kemikaalien tuotanto jatkuu ja vaihtoehtoisia kemikaaleja on saatavilla, tilapäiset toimitushäiriöt ja kemikaalien laatuvaihtelut lisäävät tarvetta parantaa kemiallisen käsittelyn huoltovarmuutta sekä turvata kriittisten kemikaalien saatavuutta. Rajoitettu saatavuus nostaa myös kemikaalien hintaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttama humuspitoisuuden kasvu heikentää pintavesien laatua, jolloin käsittelyyn tarvitaan enemmän kemikaalia. Talousveden laatuvaatimukset kiristynevät edelleen. Näistä syistä pintaveden käsittelykustannukset nousevat tulevaisuudessa.

Tekopohjaveteen siirtyminen Turun seudulla oli järkevää myös talousveden tuotannon alentuneiden käyttökustannusten ja parantuneen toimitusvarmuuden vuoksi. Sadan vuoden elinkaariarvioinnin perusteella Tavasen Tampereelle kohdistetut kustannukset olisivat 0,20 euroa ja Ruskon laitoksen kustannukset 0,42 euroa tuotettua kuutiometriä kohden.

Aluehallintovirasto on arvioinut hankkeen täyttävän vesilain vaatimukset myöntäessään Tavaselle luvat Kangasalan ja Pälkäneen alueille. Hyödyn on näin todettu olevan huomattava verrattuna siitä koituviin haittoihin. Eikö siis Tavase pidä ympäristöystävällisenä, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti järkevänä hankkeena toteuttaa seudulla, jossa väestön arvioidaan kasvavan voimakkaasti?

Jarmo J. Hukka

tekniikan tohtori, vesialan tulevaisuudentutkimuksen dosentti

Tapio S. Katko

tekniikan tohtori, vesihuollon kehityksen dosentti

Tampereen yliopisto

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut