Nuorten hyvinvointia on lisättävä nyt – palvelut on vietävä sinne, missä nuoret ovat, kuten kouluihin ja kauppakeskuksiin

Viime aikoina on julkisessa keskustelussa noussut esille nuorten kokemat menestymisen paineet ja koulu-uupumuksen lisääntyminen. Huhtikuussa julkaistun Miten sä voit & Hur mår du -kyselyn tulosten 3000 nuoren vastauksista käy ilmi koulunkäynnin ja siihen liittyvien suorituspaineiden stressaavuus.

Nuorten mukaan koulunkäynti uuvuttaa heitä eniten. Huolta lisäävät epävarmuus tulevaisuudesta ja se, miten itse pärjää elämässä. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, mikä näkyy matalan kynnyksen chat-keskusteluissa ja asiakasjonoissa mielenterveyspalveluihin. Nuoret kertovatkin vaikeudesta saada omaan tilanteeseen välitöntä ja oikea-aikaista apua. Jonottaminen palveluihin pahentaa vointia, ei paranna.

Lue lisää: Yhä useampi nuori tarvitsee apua, mutta sitä ei ole saatavilla – pitkittynyt koronapandemia ja henkilöstöpula kasvattivat hoitovelkaa

Hyvinvointialueisiin siirryttäessä on nuorten tulevaisuuden kokoinen paikka tarttua hyvinvoinnin haasteisiin juuri nyt. Nuoriin on resursoitava riittävästi tarjoamalla jonojen sijaan ammattilaisten apua heti sitä tarvittaessa. On huolehdittava, että kouluyhteisöt ovat jokaiselle nuorelle turvallinen ympäristö. Koulun merkitys oppimisen rinnalla on nuorten tulevaisuuden uskon ja luottamuksen vahvistaminen.

Nuorille suunnatut palvelut on vietävä sinne, missä nuoret ovat, kuten kouluihin, nuorisotiloihin, kauppakeskuksiin, verkkoyhteisöihin. Palveluiden on oltava sellaisia, että nuoret haluavat niitä käyttää. Nuorille tärkeää ammattilaisten kohtaamisessa on tuttuus, säännöllisyys ja työntekijän osoittama kiinnostus.

Hyvinvointialueiden päättäjien tehtävänä on vahvistaa nuorten asiakasosallisuutta. Nuoret on otettava mukaan suunnittelemaan hyvinvointialueen lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluita ja niiden asiakaslähtöisyyttä nuoren palvelun käyttäjän silmin katsottuna. Nuorilla on näkemystä siitä, miten heidän hyvinvointiaan voidaan edistää hyvinvointialueiden työssä. Järjestöjen tarjoama monipuolinen osaaminen ja tuki nuorille on liitettävissä osaksi koulu- ja verkkoyhteisöjä. Hyvinvointialueiden päättäjiä kannustamme ennakkoluulottomasti ja rohkeasti yhteistyöhön järjestöjen kanssa.

Terhi Rapeli

nuorisotyön päällikkö, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Päivi Hietanen

asiantuntija, Ensi-ja turvakotien liitto

Muu työryhmä: Kasper, Kasvatus- ja Perheneuvonta ry, Barnavårdsföreningen ja Kasperin ja YVPL:n nuorten vaikuttajaryhmät