Vanhushoivan henkilökunta liian hoitajapainotteista – avustavia työntekijöitä tarvitaan

Eikö joku muu kuin koulutettu lähihoitaja voi viedä vanhusta pesemisessä, kävelyssä ja muissa arkisissa toimissa, kysyy sosiaalineuvos Maikki Hämäläinen-Ylikahri.

3.5. 5:00

Hoitajapulan seuraukset ovat moninaiset. Yksi huolestuttava sektori on vanhuspalvelut, jonka palveluita jouduttaneen supistamaan siksi, että avoimiin toimiin ei saada hakijoita, sairasloma- ja lomasijaisuuksiin ei saada työntekijöitä.

Heijasteet näkyvät niin laitoshoidossa, palveluasumisessa kuin kotihoidossakin.

Yhä enenevässä määrin omaiset ovat niitä, joiden varaan yhä pidempään elävät ja raihnaistuvat vanhukset jäävät kotioloihin.

Lue lisää: Kotihoidon tarve jopa tuplaantuu Pirkanmaalla 20 vuodessa – Selvitimme, mitä pysäyttävät luvut tarkoittavat käytännössä: näillä kolmella keinolla haasteesta selvitään

Hätä on suuri, jaksaminen on äärirajoilla. Lisäksi nousee esiin pitkän elämän eläneen ihmisen arvostus tässä yhteiskunnassa: turvallisesta ja auttavasta elämän loppuunsaattamisesta.

Kyseenalaistan tänä päivänä sen linjan mitä on vuosien saatossa synnytetty henkilöstörakenteita muunneltaessa. Linjaus on ollut koulutus: perustyötä tekevien työntekijöiden toimet ovat muuttuneet koulutusvaadepohjaisiksi lähihoitajan toimiksi.

Mitä vanha ihminen raihnaisuudessaan tarvitsee? Kyllä, monien sairauksiensa hoitohallinnan, seurannan ja hoidon. Mutta hän tarvitsee arjessaan joka päivä apua pesuissaan, vessaan menossaan, kävelyssään ja muissa arkisissa toimissaan. Siis tukea selviytyväkseen.

Kysyn, eikö sitä voisi tehdä joku muukin kuin koulutettu lähihoitaja? Sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla on omat tehtävänsä vanhuspalveluiden henkilöstörakenteessa. Mutta pitääkö henkilöstörakenteen olla näin hoitajakeskeinen? Työntekijöiden tehtäväkuvausten kautta voidaan varmistaa hoidollisuuden tarve, joka vanhuksella on, mutta voitaisiinko palata ajassa taaksepäin ja ottaa mukaan avustavaa henkilökuntaa, kurssitasoisella koulutuksella toimivia työntekijöitä toteuttamaan sitä muuta työtä hoidon rinnalle. Ilman tätä muuta työtä vanhus ei arjestaan selviä.

Muistan ajan jolloin yksikön henkilöstörakeena oli 1 sairaanhoitaja, 5 perushoitajaa ja 5 hoitoapulaista. Samoin kodinhoitajien rinnalla toimivat kotiavustajat.

Tänä päivänä korostetaan liian paljon vanhuspalveluissa hoidollisuutta. Tärkeäähän se on mutta suunta on yksipuolinen. Kokonaisvaltaisen elämisen tukemisen tarve on unohtunut.

Tämä on myös kustannuskysymys.Vaikuttavuusarvio kannattaa tehdä kysymällä, saavutetaanko hyvän palvelun, turvallisen hoidon taso toisenlaisen henkilöstörakenteen kautta, mitä se tänä päivänä on.

Ottamalla voimakkaammin mukaan hoiva-avustajat henkilöstörakenteeseen voisimme vaikuttaa työntekijäpulaankin. Ja uskon, että näin saavutettaisiin riittävät, hyvän elämisen edellytykset heille, jotka elävät elämänsä viimeisintä vaihetta: lämpöä, läheisyyttä, tukea ja turvallisuutta. Kuka maassamme kantaa viimeisen vastuun kyseisen asian ohjauksesta.

Maikki Hämäläinen-Ylikahri

sosiaalineuvos, Lempäälä

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut