Viime sotien aikana isämme ja äitimme myivät kultasormuksensa ja muita korujaan, jotta puolustusvoimat saisi puuttuvia ilmatorjunta-ammuksia ja valtio viljaa. Vuoden 1940-sodan aikainen keräys tuotti 1 752 kilogrammaa kultaa! Myös timantteja kertyi. Luovutetun kultasormuksen tilalle annettiin lahjoituksen osoituksena rautasormus tilalle.
Nyt puolustusvoimat on saanut kiitettävästi tarvitsemiaan määrärahoja ammuksiin, aseisiin ja koulutukseen. Silti mikään ei estäisi, että tuo samanlainen kultasormuskeräys aloitettaisiin nimellä "Kansalaisten kultainen kädenojennus". Kullan hinta on nyt noussut korkealle, jolloin saadaan hyvä hintakin. Keräyksen toteutuksen pitäisi olla Suomen pankin virallisessa valvonnassa. On sanonta: apu se on pienikin apu.
Mikään varautuminen kriisien varalle ei ole tyhmyyttä vaan viisautta. Menneet kauheudet eivät saisi toistua.
Jos keräys alkaa, olen ensimmäisenä heittämässä kultasormukseni keräyshaaviin. Vaimolta sain luvan, ja tiedoksi, että avioliittomme jatkuu edelleenkin! Lukijat voivat ehdottaa omia esityksiään siitä miten keräystä ja kohteita voisi laajentaa!
Matti Hirvonen
Nokia