Media on nostanut viime aikoina esiin useita tapauksia, joissa henkilöstö kokee tulleensa kohdelluksi johdon toimesta epäasiallisesti. Ottamatta suoraan kantaa yksittäisiin tapauksiin, nostaisin havaintoa arvojohtamisen murroksesta.
Oma johtamiskokemukseni 15 vuoden ajalta loi ymmärrystä siitä, että oikeudenmukainen johtaminen on vaikeaa. Asiat ovat usein moniulotteisia ja vastuullisuuskin voidaan tulkita monin tavoin, mutta kaikissa tilanteissa on mahdollista kohdella ihmisiä kunnioittavasti.
Hyviä taloudellisia tuloksia voi saavuttaa monenlaisilla johtamistavoilla. Siitä päästäänkin johdon johtamisfilosofiaan ja organisaatioiden todellisiin arvoihin. Juhlapuheissa henkilöstö on aina voimavara ja arjen tilanteissa puheet punnitaan.
Erityistä vastuullisuutta vaaditaan organisaatioilta, joissa ei ole selkeää kasvollista omistajuutta. Havaitsin 2013 ilmestyneessä finanssialan johtajuuden väitöstutkimuksessani, että keskinäisten yhtiöiden johtaminen edellyttää poikkeuksellista vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Samaa ajattelisin säätiöihin, liittoihin ja järjestöihin liittyen. Niiden johtamisrakenne mahdollistaa periaatteellisesti johtaja-aseman väärinkäytön vallan välineenä, jos hallitus ei seuraa henkilöstön signaaleja, eikä puutu epäkohtiin päättäväisesti.
Havaintoni on, että elämme nyt voimakkaiden arvokärjistymien aikaa. Korona ja sota ovat luoneet arvoille uudenlaista valtaa. Kaikkien organisaatioiden arvoja arvioidaan läpinäkyvämmin ja niitä myös haastetaan. Samalla mediallistunut toimintaympäristö tuo arjen johtamistilanteet esiin. Johtamisesta on tullut läpinäkyvämpää.
Näyttäisi myös, että johtaminen jakautuu selvemmin kahteen ääripäähän. Osa johtajista uskoo edelleen 1970-luvun oppeihin, joissa fokus on kontrolloinnissa ja johtajan vallassa. Toinen, havaintojeni mukaan kasvava joukko ajattelee johtamista palvelutehtävänä, jossa fokus on henkilöstön hyvinvoinnissa ja onnistumisessa. Itse kannatan jälkimmäistä.
Kannustan jokaista johtajaa pohtimaan omia johtamisen arvoja. Rohkaisen työntekijöitä puhumaan niin onnistumisista kuin epäkohdista avoimesti. Suosittelen hallituksia arvioimaan johtamiskäytänteitä kriittisesti niin arvojen, vastuullisuuden kuin johtajavalintojen näkökulmista.
Jukka Saksi
KTT, arvo- ja viestintävalmentaja