Hyvinvointialueen johtaminen Pirkanmaalla on vaativa tehtävä

”Työn vaativuus ja organisaation koko ovat perusteena, kun tehtävän palkkatasoa arvioidaan”, kirjoittavat Jukka Alasentie, Kari-Matti Hiltunen ja Lauri Lyly.

15.4. 5:00

Viime aikoina on käyty keskustelua hyvinvointialueiden johtajien tehtävistä ja ennen kaikkea palkkauksesta. Haluamme avata näkemystämme siitä, mitä hyvinvointialueen johtaminen on Suomen suurimmalla hyvinvointialueella Pirkanmaalla.

Lue lisää: Miten käy Taysin ja kuntien sote-pomoille johtajaruletissa? Pirkanmaalle perustetaan 17 uutta johtajanvirkaa, tällaisia ne ovat

Pirkanmaan hyvinvointialue tulee olemaan noin 19 000 työntekijän ja yli kahden miljardin euron budjetin organisaatio. Se on yksi Suomen suurimmista julkisista työnantajista ja Pirkanmaan suurin. Vaikka sen toimiala on sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, leviää sen merkitys ja vaikutus monelle muullekin yhteiskunnan alueelle jo sen koon takia.

Työn johtaminen vaatii hyvää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tuntemusta, johtamiskokemusta ja -osaamista, vuorovaikutustaitoja ja paineensietokykyä.

Suuri haaste hyvinvointialeen johtamiselle on valtava, 25 eri organisaation yhdistyminen yhdeksi. Erilaiset toimintakulttuurit, henkilöstöpolitiikat ja johtamiskäytännöt pitää asteittain yhdistää ja muodostaa uusi tapa toimia ja palvella asiakkaita. Johtajan pitää näyttää suuntaa ja luoda uusia työskentelytapoja. Häneltä vaaditaan siis erinomaisia muutosjohtamisen taitoja ja kykyä viestiä niin asukkaille kuin henkilöstölle. Ilman henkilöstön mukanaoloa uudistus ei onnistu.

Uuden organisaation on luotava oma henkilöstöpolitiikkaansa tässä muutostilanteessa. Sote-henkilöstön jaksaminen ja saatavuus ovat vakavia haasteita. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen tukemaan henkilöstön työtä ja parempaa jaksamista on ehdoton edellytys näistä ongelmista selviämiseksi. Hyvinvointialueen johtajan on tehtävä tiivistä yhteistyötä niin poliittisen päätöksenteon kuin henkilöstön kanssa.

Uusien hyvinvointialueiden toimintaa haastavat talouden raamit. Ainakin ensimmäiset 4–5 vuoden aikana talouden tasapainottaminen on vaativa tehtävä. Tämä ei tarkoita ensisijaisesti karsintaa ja supistamista vaan muutoksen mukanaan tuomien tehostamis- ja tuottavuushyötyjen hyödyntämistä. Nykytilanteessa kunnilla on paljon päällekkäistä toimintaa ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää koko hyvinvointialueella. Tietojärjestelmät ovat alkuun investointi, jonka voi odottaa pitkällä aikavälillä tuovan säästöjä. Toimintojen kehittäminen niin, että taloushaasteisiin voidaan vastata, onkin yksi hyvinvointialuejohtajan keskeisistä tehtävistä.

Sote-uudistus ei varmasti ole ohi vuoden 2023 alussa. Lainsäädännön ja rahoituksen uudistaminen jatkuu myös tulevina vuosina. Tämä vaatii Pirkanmaan hyvinvointialueen edunvalvonnalta aktiivista ja kehittävää otetta.

Yliopistollinen hyvinvointialue tarkoittaa sitä, että hyvinvointialuejohtajan on osattava johtaa myös verkostomaista yhteistyötä yliopiston ja oppilaitosten kanssa. Tutkimus- ja innovaatiotyö luo pohjaa uusille, entistä paremmille palveluille. Koulutusyhteistyö tukee tavoitetta osaavan henkilöstön saamiseksi. Pirkanmaalla on myös johtamisvastuu yhteistyöalueen toiminnassa, yhteistyöalueeseemme kuuluvat Pirkanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet.

Tässä joitakin esimerkkejä tulevan hyvinvointialuejohtajan tehtävistä. Työn vaativuus ja organisaation koko ovat perusteena, kun tehtävän palkkatasoa arvioidaan. Pirkanmaalle on saatava paras mahdollinen johtaja, jonka palkka suhteutuu laajan tehtävän vaativuuteen.

Lauri Lyly

Aluevaltuuston puheenjohtaja

Kari-Matti Hiltunen

Aluehallituksen puheenjohtaja

Jukka Alasentie

Vt. hyvinvointialuejohtaja

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut