Keskinäisriippuvuutta on arvioitava uudelleen – demokraattisilla ja autoritäärisillä mailla on erilaisia tavoitteita

Kolmen vuosikymmenen aikana Venäjää on yritetty länsimaistaa, on ajateltu, että kukaan ei lähde sotaan, koska se tulee niin kalliiksi omalle kansalle, kirjoittaa Arto Satonen.

4.4. 5:00

Neuvostoliiton romahdettua uskottiin demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja globaalin markkinatalouden voittavan kaikkialla maailmassa. Francis Fukuyama puhui jopa historian lopusta viitaten liberaalin demokratian lopulliseen voittoon totalitarismista.

Keväällä 2022 maailma näyttää hyvin toisenlaiselta. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan riisui naamiot ja jäljellä jäi vain sodan kylmät kasvot, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö osuvasti kuvasi. Länsimaat heräsivät todellisuuteen. Maailmanjärjestystä haastetaan autoritäärisen Venäjän johdon taholta, jolle ihmisoikeudet ja oman kansan elintaso eivät merkitse mitään. Ainoa mikä merkitsee on imperiumin laajuus ja johdon vallassa pysyminen.

Kolmen vuosikymmenen aikana Venäjää on yritetty länsimaistaa. On ajateltu, että kukaan ei lähde sotaan, koska se tulee niin kalliiksi omalle kansalle. On ajateltu, että kun Venäjä on riippuvainen lännestä saamistaan energiatuloista, venäläisillä on paljon omaisuutta lännessä ja oligarkit perheineen asuvat lännessä, niin keskinäisriippuvuus takaa rauhan, koska sodan inhimillinen ja taloudellinen hinta on niin kova.

Nyt me tiedämme, että länsi on ollut väärässä. Venäjällä on länsimaisesti ajattelevia ihmisiä, mutta heillä ei ole valtaa. Venäjän nykyhallinnolle talous on väline suurvalta-aseman palauttamiseen. Energiatuloja ei ole kerätty kansan elintason parantamiseen, vaan sotakassan vahvistamiseen. Lännessä olisi pitänyt tajuta, että riippuvuus Venäjän energiasta on viime kädessä turvallisuusriski. Venäjän maariski olisi pitänyt huomioida investoinneissa. Nyt länsimaiset yritykset tulevat pois Venäjältä. Silmät ovat auenneet, mutta liian myöhään.

Lue lisää: Kiinan kanssa pitää olla tarkkana – Suurvalta pelaa Ukrainan kriisissä kaksin kortein ja odottaa sopivaa hetkeä

Kiina on yrittänyt tasapainoilla Ukrainan kriisissä Venäjän ja lännen välillä. Kiinan keskinäisriippuvuus lännen kanssa on syvempää kuin Venäjän. Kiinan talouskasvu perustuu kauppaan lännen kanssa ja talouskasvuun perustuu kommunistisen puolueen oikeutus valtaan kansan silmissä. Näin me olemme ajatelleet, mutta olemmeko me oikeassa?

Kiinan toimet Hongkongissa ja uiguurialueella, sekä ärhentely Taiwanin suuntaan kertovat toisenlaista viestiä. Kiinaa ei toki voi verrata Venäjään, mutta Kiinakin käyttää voimaa lännen näkemyksistä välittämättä, kun sen katsotaan olevan kommunistipuolueen etujen mukaista. Huoltovarmuutta ei pidä laskea Kiinan varaan.

USA:n presidentti Joe Biden on puhunut demokraattisten valtioiden yhteisöstä. Olemmeko matkalla maailmaan, jossa maailma jakautuu demokraattisiin ja autoritäärisiin maihin, kuten aikoinaan demokraattisiin ja sosialistisiin maihin? Järjestyykö talous siten, että globalisaatiosta siirrytään blokkeihin, jolloin länsimaat investoivat ja käyvät kauppaa lähinnä keskenään?

Kattavat rajamuurit maailman kaupalle tuskin syntyvät, mutta näkemystä keskinäisriippuvuudesta on syytä päivittää. On ymmärrettävä, että demokraattisilla ja autoritäärisillä mailla on erilaisia tavoitteita. Ensimmäisille tärkeintä ovat ihmisoikeudet ja kansalaisten elintaso. Jälkimmäiselle tärkeintä on johdon vallan ja valtapiirin maksimointi. Venäjän eristämisen lisäksi on tarkalla silmällä katsottava kiinalaisten investointeja länsimaihin ja yrityksissä arvioitava kriittisesti Kiinan liiketoiminnan riskejä.

Kahtiajaossa Suomi kuuluu länsimaisten demokratioiden joukkoon. Meillä on yhteinen arvopohja länsimaat ovat tärkeimmät kauppakumppanit. Suomelle on luonnollista EU-jäsenyyden lisäksi hakea myös Nato-jäsenyyttä. Se on myös tässä uudessa maailmanjärjestyksessä paras tapa vahvistaa omaa turvallisuuttamme.

Arto Satonen

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut