Vahva tiederahoitus turvaa vetovoimaa

Meillä ei ole yhtään ylimääräistä maisteria tai tohtoria, tarvitsemme tämän maan rakentamiseen jokaisen, kirjoittavat Johanna Moisio ja Konstantin Kouzmitchev.

3.4. 6:59

Meillä on yhteistä rajaa Venäjän kanssa toista tuhatta kilometriä. Viime viikkojen tapahtumien johdosta on keskusteltu yhä enemmän siitä, millaisena investointiympäristönä Suomi jatkossa itäisen naapurinsa varjossa näyttäytyy.

Suomi on pieni maa, jonka elinvoima perustuu osaavaan kansaan, joka jatkuvasti luo uutta, tutkii ja kehittää. Tämä on ollut vetovoimatekijämme. Suomalaiset yliopistot ovat rekrytoineet viime vuosina huomattavan määrän ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Esimerkiksi ensimmäisen uraportaan tutkijoista Aalto-yliopistossa 58 prosenttia on jo ulkomaalaistaustaisia. Tiedossa on, että vain 40 prosentille väitelleistä ylipäänsä löytyy yliopistosektorilta töitä. Tohtorikoulutusmäärä on haluttu pitää nykytasolla, jotta tohtoreita siirtyisi laajasti myös yksityiselle, julkiselle ja kolmannelle sektorille.

Lue lisää: Tampereen korkeakoulut saavat 307 uutta paikkaa opiskelijoille – Näille aloille lisäykset tulevat

Marinin hallitus on osana julkisen talouden suunnitelmaa päättänyt tiederahoituksen leikkauksista ensi vuodelle. Valtiovarainministeri Saarikko on väläytellyt 16.3.2022 lisärahoitusta TKI-toimintaan, mutta ensin pitää perua jo päätetty Suomen Akatemian rahoitusleikkaus. Vielä on epäselvää, kuinka laajasti 120 – 150 miljoonan euron leikkaukset Suomen Akatemian rahoitukseen osuvat tutkijakuntaan, mutta leikkauspäätös herättää huolen siitä, onko suomalaisessa politiikassa ymmärretty päätöksen pitkäjänteisiä vaikutuksia.

Kun otamme huomioon ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suuren määrän, tiederahoitusleikkauksen uhan, rajanaapurimme ja tutkijanuran epävarmuuden, herää pelko siitä, jäävätkö Suomessa veroeuroin koulutetut osaajat enää Suomeen? Jos tarjolla on epävarmuutta, haasteita sijoittua työelämään ja maa, jossa puhutaan vain tiederahoitusleikkauksista, jäisitkö sinä luomaan Suomeen uraa, vieläpä akateemisessa maailmassa?

Meillä ei ole yhtään ylimääräistä maisteria tai tohtoria, tarvitsemme tämän maan rakentamiseen jokaisen. Tehdään Suomesta investoinneille houkutteleva osaamiseen perustuva kansantalous. Jokainen ulkomainen osaaja lisää TKI-ympäristömme vetovoimaa.

Johanna Moisio

toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto

Konstantin Kouzmitchev

puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut