Hyytyykö Suomi kasvavaan viranomaisvaltaan?

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat uusinvestointiensa kanssa suurissa vaikeuksissa, kirjoittaa maakuntaneuvos Jukka Tuori.

3.4. 6:59

Vain suuryritykset läpäisevät Suomen lupa- ja valvontabyrokratian. Pienet ja keskisuuret yritykset, joita maassamme on valtaosa, ovat uusinvestointiensa kanssa suurissa vaikeuksissa. Lupaprosessit ovat kalliita, voivat olla yli 10 prosenttia investointikustannuksista. Usein unohtuu, että tuotantoalasta riippuen eri viranomaistahoja voi olla 4 – 6. Kaikki vaativat oman kalliin lupaprosessin, yhteistyötä ei ole viranomaistahojen välillä.

Pienyrityksen innostus kehitykseen tapetaan viranomaisten kiireettömyydellä ja kustannuksilla. Tämän tietää vain ihminen, jolla on ollut rakennushanke, uusinvestointi tai yrityksen laajennuspyrkimys. Myös pankeille asetetut jatkuvasti kiristyvät vakuussäädökset vähentävät yrittäjien investointimahdollisuuksia.

Hallitus on koottu puolueista, jotka rakastavat säädöksiä. Uudet lait eivät juurikaan koske heidän kannattajiaan, koska he ovat palkansaajia. Esimerkiksi juuri työstettävät uudet rakentamis- ja ympäristösäädökset osuvat lähinnä yrittäjiin ja maatalousyrittäjiin ja omakotiasujiin.

Lait, asetukset, soveltamisohjeet ja eritasoiset määräykset ohjaavat pilkuntarkasti viranhaltijoiden tekemisiä. Tai valtaosa heistä tulkitsee itse niin. Harkinta on jäänyt kokonaan pois päätöksenteosta. Viranhaltijan keskeisin tavoite on välttää pienikin virkavirhe. Säädösten pilkuntarkka noudattaminen on tärkeämpi kuin asiakkaan hakemuksen järkevä aikataulu ja lopputulos.

Virkapäälliköt, jotka ennen ratkaisivat harkinnalla tulkinnalliset asiat, ovat historiaa. Heitä ei enää ole! Siksi yritysten lupa-asioiden käsittelyt venyvät, koska ne hiotaan täysin lain kirjaimen mukaisiksi. Asiakkaan lupaprosessin onnistuminen on jäänyt sivuseikaksi. Aikataulujen venyminen on sääntö.

EU toimii Suomelle esimerkkinä ja ”auttajana” säädösten luonnissa ja valvonnassa. EU:n yli 40 000 virkamiestä tehtailevat jäsenvaltioiden elinkeinotoimintaa hyydyttäviä direktiivejä saadakseen tunnettuutta ja parempaa urakehitystä palatessaan kotimaidensa virkakoneistoihin. Tämä EU:n valtava aparaatti kuristaa jäsenmaiden kehityksen pysyvää taantumaan. Poliitikot eivät ”huomaa” tätä!

Toki yhteiskunnan sääntöjä pitää noudattaa. Mutta EU:n direktiivimylly on nostettava keskusteluun. Direktiivitehtailu ei kuulu EU:n yleviin perustavoitteisiin. Jokainen investoiva yrittäjä nostaa tämän paisuvan lupa- ja valvontabyrokratian heti puheeksi, kun tapaamme. Terve harkinta, kohtuullisuus pitäisi palauttaa viranomaistoimintaan!

Jukka Tuori

maakuntaneuvos, Huittinen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut