Suomen huoltovarmuutta ja puolustusvalmiutta on vahvistettava

On havaittavissa merkkejä, että eduskuntapuolueiden välille on syntymässä laaja yhteisymmärrys Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta, kirjoittaa kansanedustaja Sami Savio.

28.3. 5:00

Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan yllätti häikäilemättömyydellään koko läntisen Euroopan. Sota on avannut suomalaisten silmät maanpuolustuksen ja kriiseihin varautumisen tärkeydestä. Suomalaisten jo pitkään korkealla ollut maanpuolustustahto vahvistunee edelleen Ukrainan urhean selviytymistaistelun myötä.

Sota Euroopassa on vakava osoitus siitä, että Suomen on turvattava kaikissa oloissa huoltovarmuutensa. Inflaation kiihtyessä ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriintyessä on huomio kiinnitettävä perusasioihin. Maamme energiaomavaraisuutta on lisättävä ja elintarviketuotantoketjun toimivuudesta huolehdittava. Polttonesteiden hinnan alentamiseksi on toistaiseksi luovuttava uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Pidemmällä tähtäimellä voidaan muun muassa edistää pienydinvoimaloiden rakentamista.

Tehostaakseen puolustusvalmiuttaan Suomen tulee käynnistää irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. On myös käytävä tarkoin läpi Venäjän kansalaisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat ja tarpeen mukaan purettava ne strategisten alueiden läheisyydessä. Kaksoiskansalaisuuksia on tarkasteltava kriittisesti ja rajaturvallisuutta parannettava Venäjän tai Valko-Venäjän alueelta mahdollisesti lähetettävien siirtolaisvirtojen varalta. Huoltovarmuuskeskuksen johdon ja vastaavan ministerin on puolestaan varmistettava varmuusvarastojen riittävyys. Keväällä 2020 tehdyistä virheistä on otettava opiksi.

Euroopan turvallisuuspolitiikan mannerlaatat ovat järkkyneet Putinin arvaamattoman käytöksen ja Ukrainaan kohdistaman valloitussodan myötä. Nato tarjoaa silti edelleen jäsenmailleen vahvan hyökkäyksiä ennaltaehkäisevän suojan. Sen sijaan puolustusliiton ulkopuolinen Ukraina ei saa tarvitsemaansa sotilaallista apua. Suomi oli omassa talvisodassaan samankaltaisessa ahdingossa ylivoimaiselta vaikuttavaa vihollista vastaan.

On havaittavissa vahvoja merkkejä siitä, että eduskuntapuolueiden välille on syntymässä laaja yhteisymmärrys Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta. Edes vasemmistoliitto ei enää näytä pitävän sotilaallista liittoutumattomuutta hallitusyhteistyön jatkumisen välttämättömänä ehtona. Suomettuminen on jäämässä unholaan.

Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä lähitulevaisuudessa varmistaakseen konkreettisen avun sotilaallisessa kriisitilanteessa. Ennen sitä on taustakeskusteluissa hankittava Nato-maiden suostumus Suomen jäsenyydelle. Eduskunnan on pystyttävä tekemään päätös Natoon liittymisestä ilman kansanäänestystä. Sellaisen järjestäminen hidastaisi prosessia ja johtaisi laajaan ulkopuoliseen hybridivaikuttamiseen.

Kuin peilikuvana kolmen vuosikymmenen takaiseen EU-päätöksentekoon Ruotsissa seurataan tällä kertaa tarkasti Suomen Nato-keskustelua ja odotetaan sen johtopäätöksiä. Nato-jäsenyyden hakeminen yhtä aikaa Ruotsin kanssa olisi luonnollinen ratkaisu ja selkeyttäisi Itämeren alueen turvallisuustilannetta.

Suomen on kuitenkin tehtävä Nato-päätös omien turvallisuustarpeidensa perusteella pitäen samalla länsinaapuriaan kehityksestä ajan tasalla.

Yllätyksellisesti alkanut 2020-luku on testannut suomalaisten kriisinsietokykyä. Pandemia toistuvine virusmuunnoksineen ja sodan syttyminen Euroopassa sisältyivät vain harvoihin ennusteisiin vielä muutama vuosi sitten. Suomalaisten hermoja ja voimia koetellaan jatkossakin, mutta määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä kansakuntamme tulee selviämään vaikeistakin ajoista.

Sami Savio

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (ps.)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut