Ukrainan sodan pitkät varjot – kykymme investoida ilmastonmuutokseen varautumiseen on vaarantunut

Ukrainan mielettömien tuhojen korjaaminen tulee sitomaan paljon resursseja, ja se on jostakin muusta pois, kirjoittaa EU:n ilmastosopimuslähettiläs Pekka Reinikainen.

23.3. 5:00

Kun maailmassa käynnistetään suuria kehityshankkeita, hoidetaan ongelmia tai huolehditaan humanitaarisesta hädästä, taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n 37 jäsenvaltiota noukkivat perinteisesti laskun itselleen. Globaalin vastuun kantaminen on perusteltua: joka viides rikkaissa OECD-maissa asuvista on joko maahanmuuttaja, siirtolainen, tai heidän lapsensa.

Globaalin vastuunkannon sijaan OECD:n resursseja on kahden viime vuoden aikana tarvittu omiin tarpeisiin. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan koronapandemia maksaa vuoden 2024 loppuun mennessä maailmantaloudelle 12,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Maailman voimavarat ovat lopulta rajallisia. Jos johonkin panostetaan lujasti, se on suonenisku muille samanaikaisille tarpeille. Jokainen akuutin vaiheen pandemiabiljoonista, esimerkiksi, olisi oikeastaan tarvittu ilmastotyöhön.

Sitten hyökkäsi Venäjä. Ukrainan mielettömien tuhojen korjaaminen tulee sitomaan paljon resursseja, ja se on jostakin muusta pois.

Lue lisää: Uusi raportti kokosi ilmastonmuutoksen rajut vaikutukset Pirkanmaalla – Näin sopeutumistyötä on jo tehty: "Tämä ei ole vain tulevien sukupolvien ongelma”

Tähtitieteellisten kustannusten ohella tällä sodalla on pitkät varjot. Koska tilanne on parhaillaan päällä, kauaskantoisimpia varjoja ei ole vielä edes tunnistettu.

Mikäli Venäjä ei saa aikaan apokalyptista ydintuhoa, ihmiskunnan suurin eksistentiaalinen uhka on biodiversiteettikadon maustama ilmastonmuutos.

On siis kaikki syyt tutkia, miten Vladimir Putinin vastuuton päätös sotia Euroopan sydämessä vaikuttaa kykyymme selviytyä ilmastonmuutoksesta.

YK on laskenut, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kustannus on vuositasolla 340–500 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Luvut tuntuvat musertavilta, mutta eivät välttämättä ole sitä. Mittatikkuna voi käyttää maailman sotilasmenoja, vuonna 2020 noin kaksi biljoonaa dollaria (kaksi tuhatta miljardia).

Sotilasmenot on mainittava, koska sodan aiheuttama kilpavarustelu on juuri alkanut. Yksin Saksa ilmoitti lisäävänsä sotilasmenojaan sadalla miljardilla eurolla. Biljoona tai kaksi voi kadota ihmiskunnan kukkarosta.

Venäläisistä hiilivedyistä riippuvaiset tulevat sodan seurauksena irtautumaan niistä. Se tarkoittaa jättimäisiä energiainvestointeja nopealla aikataululla, erityisesti Euroopassa. YK:n ilmastopaneelin (IPCC) mukaan vuotuinen hintalappu on 2,4 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria aina vuoteen 2035 asti.

Varautuminen ja sopeutuminen säästävät jopa kymmenkertaisesti sijoituksen arvon verrattuna tilanteeseen, jossa salama iskee pilvettömältä taivaalta. Käänteisesti: mitä vähemmän on varauduttu ja sopeuduttu, sitä musertavampia ovat tarpeet sitten, kun riskit tulevaisuudessa toteutuvat.

Putinin sodan kokonaiskustannusten, uuden kilpavarustelun, Ukrainan jälleenrakennuksen, kiihdytyskaistalla kiitävän energiasiirtymän, ja koronapandemian vaatimien biljoonien tyhjentämän kukkaron ääressä herää huoli, että kykymme investoida ilmastonmuutokseen varautumiseen sekä seurauksiin sopeutumiseen on juuri tänään ja välittömässä tulevaisuudessa aidosti vaarantunut. Putinin sotaretken seuraukset estävät ihmiskuntaa huolehtimasta oikeasti tärkeistä asioista juuri nyt kun niitä pitäisi päättäväisesti ratkoa.

Lue lisää: Merkittävä ilmasto­raportti julki: 1,5 asteen tavoite vaatii hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä – ”Tämä raportti on herätys todellisuuteen”

Kuluva vuosisata laittaa ihmiset liikkeelle. Liike voi olla joko järjestynyttä ilmastosiirtolaisuutta tai sekasortoista ilmastopakolaisuutta. Se mitä teemme tässä ja nyt tänään ratkoo sen, kumpi skenaario toteutuu.

Ilmastonmuutos tulee iskemään meitä lujaa. Ilmastopaneelin tuoreimman raportin mukaan kiihtyvällä vauhdilla. Pohjoisella pallonpuoliskolla ilmasto kyntää kallista infrastruktuuria. Etelään se iskee rajusti. Jotkin osat maapallosta tulevat muuttumaan elinkelvottomiksi, osa jopa pysyvästi. Monella ei ole paluuta kotiin. Se muuttaa pakolaisuuden mekaniikan.

Elämisen edellytyksiä yhä tarjoava pohjoinen pallonpuolisko tulee tässä skenaarioissa kokemaan erään historian suurimmista kansainvaelluksista. Siitä tulee meille ja asuinyhteisöillemme kaikkien aikojen haaste. Ellemme asiaa tänään ymmärrä, tulemme viimeistään siinä vaiheessa käytännössä näkemään miten pitkät varjot Putinin sodalla lopulta olikaan.

Pekka Reinikainen

Kirjoittaja on yksi kolmestatoista EU:n komission ilmastotoimien pääosaston Suomeen nimeämistä EU:n ilmastosopimuslähettiläistä (European Climate Pact Ambassador)

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut