Miksi vesien kunnostamisesta on tehty vaikeaa?

Kunnostusta kaupitellaan esimerkiksi vesiensuojeluyhdistyksille, jotka sitten kilpailevat kunnostusehdotuksillaan rahoituksesta.

18.3. 5:00

Vesistöjen kunnostuksia on aiemmin suoritettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskuksen (ely) toteuttamina hankkeina, mutta valtiovetoinen kunnostustoiminta on viime vuosina vähentynyt huomattavasti ja ely-keskukset toteuttavat kunnostuksia yhä harvemmin itse.

Valtion roolin muuttumisen seurauksena vesistökunnostaminen on yhä useammin paikallisyhteisön toteuttamaa. Keskeisiä ely-keskusten vaikutuskeinoja ovat erilaiset informaatio-ohjauksen muodot, joita toteuttamalla kunnostamisen hankkeita pyritään saamaan vireille ja edistämään niiden toteutusta. Yksi tärkeimmistä keinoista olisi kuitenkin ympäristölupien ehtojen ajantasaistaminen.

Kunnostusta kaupitellaan siis itseorganisoituneille tahoille, kuten vesiensuojeluyhdistyksille, jotka sitten kilpailevat kunnostusehdotuksillaan rahoituksesta. Taloudellinen tuki ei kuitenkaan kata kuin puolet kuluista ja loppuosan yhdistykset joutuvat hankkimaan vapaaehtoisen rahoituksen kautta. Lopputuloksena on sattumanvarainen joukko hankkeita sellaisilta alueilta, joilla ehkä sattuu olemaan henkilöitä, jotka pystyvät tekemään kelvollisia hanke-esityksiä ja hankkimaan niille myös omarahoitusta ja pyörittämään vielä vaadittavat hallinnolliset asiat.

Lue lisää: Virtavesiä kunnostetaan talkoilla pitkin Pirkanmaata, talkookierros käynnistyy Parkanon Kuivasjoelta – ”Olosuhteita on parannettava”

Suuri osa kunnostamisen tarpeessa olevista kohteista jäänee hoitamatta, koska paikallista toimijaa ei ole. Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteet, joiden tarkoituksena on saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2027 mennessä, näyttävät jäävän luokittelemattomien vesistöjen osalta toteutumatta.

Yhdistykset saavat kyllä jonkin verran neuvontaa hankkeen aloittamiseen ja rahoitukseen. Kun kysyy ympäristölupiin ja niiden muuttamiseen liittyviä, eli ympäristöoikeuteen liittyviä neuvoja ely-keskuksesta, sieltä vastataan, että he eivät ole yksityisten kansalaisten tai yhdistysten kouluttajia tai konsultteja. Tässäkin toteutuu tuo laajahko valtion tehtävien ulkoistaminen – kansalaiset saavat etsiä ihan vapaasti tietoja ja asiantuntijoita ongelmiinsa ja pääsääntöisesti vielä maksua vastaan. Onko asioihin vaikuttamista siis vaikeutettu ihan tarkoituksella?

Mikäli ely-keskukset ottaisivat valvonnassaan ja aluehallintovirastot lupaharkinnassaan nykyistä paremmin huomioon vesienhoitolain määräykset ja vesienhoitosuunnitelmat toimenpideohjelmineen, niin lopputuloksena voisi olla merkittävästi suurempi vaikutus vesistöjen tilaan kuin näillä yksityisillä toimilla.

On sekin nähty, että ympäristönsuojelusta vastaava kunnan viranhaltija jättää huomiotta vesitutkimusten tulokset, joilla on osoitettu vesistön pilaantumista tapahtuneen. Lain mukaan olisi ryhdyttävä toimiin, joilla estetään vesistön tilan heikentyminen (valvonta, luvan muutokset). Uusia oikeusohjeita, uutta lainsäädäntöä tai uusinta tutkimustietoa ja tekniikkaa ei tunneta.

Voi kysyä, pystytäänkö etenkin pienessä kunnassa ottamaan huomioon lupaharkinnassa uudet laintulkinnat ja EU:n sitovat direktiivit ja tulkitsemaan niitä tapauskohtaisesti niin kuin lainsäädäntö edellyttää?

Olli Hämäläinen

Pirkkala

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut