Mielipidekirjoituksessaan Marketta Ojanen kysyi (AL 24.2.), kenen vastuulla ovat tuulivoimaloiden betoniperustukset. Suomen tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen vastasi kirjoituksessaan (AL 5.3.), että perustukset ovat voimaloiden omistajan vastuulla. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.
Vastuu perustuksista voi siirtyä maanomistajalle, jos omistaja laiminlyö niiden purkamisen. Kysymys realisoituu, kun ensimmäisiä tuulivoimaloita aletaan purkaa joskus vuosikymmenen vaihteessa.
Maanvuokrasopimuksissa ja tuulivoimakaavoissa mainitaan yleensä, että voimaloiden omistaja purkaa voimalat niiden käytön päättymisen jälkeen, mutta perustukset voidaan jättää maisemoituina paikoilleen. Purkuvakuudet eivät yleensä kata perustusten purkamista. Myös viranomaiset näyttävät hiljaisesti hyväksyvän perustusten jättämisen paikoilleen, vaikka kukaan ei ole kertonut, mihin tämä näkemys perustuu. Näkemys ei kuitenkaan ole voimassa olevan jätelainsäädännön ja EU-määräysten mukainen.
Jätelain 13 pykälässä kielletään jätteen hylkääminen ja hallitsematon käsittely. Jätteestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. Jätteen hylkäämisellä tarkoitetaan lain esitöiden mukaan esimerkiksi hautaamista maahan. Merkittävien jätemäärien jättäminen vaille asianmukaista huolenpitoa on laissa tarkoitettua jätehuoltovelvollisuuden laiminlyöntiä. Jätelaissa on myös säädetty viranomaisille velvollisuus toimia, jos joku rikkoo jätelain määräyksiä.
Viranomaiset eivät siis voi sallia perustusten jättämistä paikoilleen voimaloiden purkamisen jälkeen.
Lue lisää: Kenen vastuulla on vanhan tuulivoimalan betoniperustus?
Lue lisää: Tuulivoimayhdistys vastaa: Tuulivoimalan betoniperustuksen hävittämisestä vastaa sen omistaja
Mikkonen esittää kirjoituksessaan, että haitallisten aineiden liukenemisesta perustuksista maaperään ei ole näyttöä. Ei voida kuitenkaan olla varmoja, että perustuksista ei aiheudu haittaa, jos ne jätetään maaperään ikuisiksi ajoiksi. Jossain vaiheessa betoni alkaa varmuudella hajota ja perustusten sisältämissä raudoituksissa alkaa tapahtua kemiallisia muutoksia. Siksi perustuksista voi aikojen kuluessa liueta maaperään myös haitallisia aineita. Jos maanomistaja sallii perustusten jättämisen paikoilleen, vastuu myöhemmin esille tulevista haitoista on maanomistajalla.
Kirjoituksessa esitetään myös, että tuulivoimaloiden lapojen kierrätys olisi Suomessa ratkaistu. Suurin osa käytöstä poistetuista lavoista kuitenkin vietäneen ulkomaille hävitettäväksi. Tekniikkaa kierrätykseen olisi kyllä Suomessakin jo olemassa, mutta rahoitus kattavalle kierrätykselle puuttuu.
Yhdistyksemme onkin esittänyt kaikille tuulivoimahankkeille pakollisen kierrätysmaksun käyttöönottoa, jotta kierrätys voitaisiin ratkaista omassa maassamme.
Mikkonen ei ota kantaa tuulivoimaloiden lavoista toiminnan aikana ympäristöön leviäviin pienhiukkasiin, vaan viittaa yleiseen mikromuovikeskusteluun. Tuulivoimaloiden lapojen eroosio on tuulivoima-alalla tunnistettu merkittävä ongelma, joka vaikuttaa myös tuulivoimaloiden tuotantoon, ja aiheesta on siksi paljon tutkimuksia ja kirjoituksia. Eroosion seurauksena lavoista irtoavat hiukkaset leviävät luonnollisesti ympäristöön.
Sari Murto
puheenjohtaja,Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
Riitta Lindgren
hallituksen jäsen, Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
