Teemme niin tai näin, itänaapuri pullistelee

8.3. 6:30

Suomen lähentyminen Saksaan ja muihin läntisiin maihin ärsytti kommunistimaa Neuvostoliittoa vuonna 1937. Se ilmeni puheiden lisäksi myös siten, että neuvostoliittolaiset sotilaat avasivat 22.1.1838 tulen suomalaista rajapartiota kohti, jolloin sotamies Jussi Hautamäki sai surmansa.

Tasavallan presidentti Kyösti Kallio kertoi huolensa tapahtuneesta valtiopäivien avajaispuheessaan ja kutsui ulkoministeri Rudolf Holstin presidentin linnaan keskustelemaan asiasta.

Holsti myönsi rajaselkkauksen kiusallisuuden, mutta oli sitä mieltä, että ne täytyy nähdä laajempaa taustaa vasten.

Rudolf Holsti: ”Itänaapuri on kokenut ulkopolitiikassaan viime aikoina takaiskuja, se on jäämässä entistä enemmän yksin. Sen vuoksi se on entistä epäluuloisempi ja ärtyneempi. Nykyinen kansainvälinen tilanne on niin vaikea, että meidän pienenä kansana olisi esiinnyttävä entistä varovaisemmin.”

Presidentti Kallion mielestä Holsti puhui viisaasti. Suomi ei nostanut vastalausetta eikä noottia tapahtuneesta, mutta se ei auttanut Suomea, sillä vajaan kahden vuoden päästä 30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

Lue lisää: Näin pienet kansakunnat lakkaavat olemasta

Nyt tullaan ajassa 83 vuotta eteenpäin, ei ole enää Neuvostoliittoa, vaan Venäjä. Onko mikään muuttunut? Putin on vallassa itänaapurissa ja hamuaa demokraattisia maita itselleen, niin kuin hamusi ja saikin diktaattori Stalin 83 vuotta sitten.

Historia toistaa tässä itseään. Teemme niin tai näin, itänaapuri pullistelee.

Minun mielestäni Suomen ja suomalaisten on vastattava omasta puolustuksestaan yhdessä Naton kanssa.

Kalevi Ojanen

Tampere

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut