Lukijalta: Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon lainarahalla - Lukijalta - Aamulehti

Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon lainarahalla – ei leikkauksia tai veronkorotuksia

Veronkorotusten tai leikkausten sijaan tarvitaan rohkeita investointeja sote-palveluihin, kirjoittaa aluevaaliehdokas Santeri Kärki.

15.1. 5:00

Uusien hyvinvointialueiden toimintojen rahoittamisessa vaihtoehdoksi on annettu käytännössä joko verotuksen korottaminen tai leikkaukset olemassa olevista palveluista. Todellisuudessa palveluiden rahoitus voidaan turvata parhaiten investoimalla tulevaisuuteen. Nykyisessä markkinatilanteessa reformi sosiaali- ja terveyspalveluihin tehtäisiin parhaiten lainarahalla.

Rahoitusmallin uudelleenajattelun tarvetta tukevat erilaiset tutkimukset ja tilastot. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmat itsessään maksavat yhteiskunnalle vuosittain 11 miljardia euroa. Valtioneuvoston selvitys mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnasta taas osoittaa, että lisäsijoitus masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottaa 15 vuoden sisällä noin 3,3–5,7 kertaa sijoitetun summan takaisin.

Nykyisellä olemattomalla lainankorolla saamme velkaa anteeksi samalla, kun panostamme palveluihin ja vähennämme kuluja tulevaisuudessa. Menot pienenisivät jatkossa huomattavasti terveydenhuollon ja sosiaalityön osalta, minkä lisäksi säästöä saadaan pienentyneiden etuusmenojen kautta.

Sosiaalipalveluiden puute johtaa samoihin ongelmiin kuin jonot mielenterveys- ja terveyspalveluissa, sillä ilman varhaista puuttumista tarve asiakkuudelle pidentyy huomattavasti ja se taas johtaa lisäkuluihin niin alueiden työntekijämenoissa kuin kasvaneiden etuusmenojen osalta. Tämän takia panostus ennaltaehkäisevään toimintaan johtaa väistämättä kulujen laskemiseen eri sosiaalitoimen sektoreilla ja investoinnit vähentävät kuluja tulevaisuudessa, vaikka ne eivät taseessa seuraavaan viiteen vuoteen välttämättä kovin dramaattisesti näykään.

Samansuuntaisia tutkimuksia on olemassa myös esimerkiksi sairauspoissaolojen kohdalla. Ne maksavat työnantajalle, tulevaisuudessa siis hyvinvointialueelle, valtavia summia ja vaativat luonnollisesti aina sijaisia tekemään vuoroja ja kenties kouluttamista, mikä taas on vaikkapa hoitotyön kohdalla pois itse hoitotyöstä.

Tällä hetkellä peräti 95 prosenttia alle 30-vuotiaista hoitoalan työntekijöistä on harkinnut alanvaihtoa Tehyn teettämän kyselyn mukaan. Hoitajapula tulisi monella tavalla erittäin kalliiksi työnantajille, niin julkiselle kuin yksityiselle. Veto- ja pitovoiman ylläpitämiseksi on tärkeää, että alalla pysytään ja siellä voidaan hyvin. Panostuksilla voidaan siis vähentää myös työntekijämenoja jatkossa.

Aluevaaleissa voidaan tehdä ratkaisuja, jotka maksavat itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä, tai sitten voidaan tehdä lyhytnäköisiä leikkauslistoja tai veronkorotuksia. Siksi kysynkin, olemmeko valmiita muuttamaan ajattelumallimme ja tekemään rohkeita ja järkeviä päätöksiä, joilla turvataan Pirkanmaan asukkaiden hyvinvointi pitkälle tulevaisuuteen?

Santeri Kärki

aluevaaliehdokas (vihr.), Tampere

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut