Loputtoman onnellinen elämä ei voi olla tavoite – Ongelmilla on tarkoituksensa - Lukijalta - Aamulehti

Loputtoman onnellinen elämä ei voi olla tavoite – Ongelmilla on tarkoituksensa

Ilman ongelmia ei olisi onnea. Ratkaisujen löytäminen ongelmiin tuottaa onnen tunteen.

9.1. 5:00

Aamulehden kolumnissa 2.1. kysyttiin, miten Suomi voi olla maailman onnellisin. Kysyisin itse: Kuuluuko ihmisen sitten olla aina onnellinen? Historiantutkijana aihe on kiinnostanut jo vuosikymmeniä.

Olen tutkinut onnellisuuden käsitettä ja sen ilmenemistä Suomessa viimeisten 200 vuoden aikana. Tutkimuksissani olen tullut siihen tulokseen, että 1800-luvulla onnellisuus tarkoitti erityisesti kristillistä onnellisuuden tavoittelua, kuoleman jälkeistä onnellista olotilaa. Kirjallisuudessa onnellisuus määriteltiin vielä 1900-luvun alussa myös sisäisellä rauhalla, uskolla, elämän tarkoituksen löytämisellä, siveellisyydellä, avioliiton solmimisella ja kodin perustamisella.

Erityisesti suomalaiseen onnellisuuteen on aina liitetty ajatustapa kärsimyksien kautta voittoon. Mitään ei kuulunutkaan saada helpolla ja ilmaiseksi. Vasta kärsimyksen jälkeen saattoi kokea onnellisuuden tunteen. Ensisijaisesti se toteutui vasta hyvin suoritetun maallisen elämän jälkeen.

Mielestäni suomalainen onnellisuuden tavoittelu on ollut kautta vuosisatojen ajan monen kohdalla keinotekoista alkoholinhakuista onnellisuuden ja hyvän olon etsimistä, joka valitettavasti on koitunut sekä kodin että kanssaihmisten onnettomuudeksi ja kärsimykseksi.

Aamulehden kolumnissa lueteltiin todella pitkä litania asioita, jotka aiheuttavat ongelmia. Entä jos näitä ongelmia ei olisi tai niitä ei edes otettaisi esille? Voisimmeko edes olla onnellisia, jos emme pystyisi niitä jollain tavalla ratkaisemaan?

Ei onnellisuus ole eikä voi olla pysyvä olotila. Emme kykenisi olemaan onnellisia, jos emme pystyisi ensin ratkaisemaan ongelmaa, joka pitäisi muuttaa.

Ongelmat ja onnellisuus kulkevat käsi kädessä. Millaista edistystä maailmassa voisi tapahtua, jos kohtaisimme aina vain onnellisen autuasta elämää? Tulevatko ylipäätään kaikki ihmiset toimeen toistensa kanssa? Jo pelkkä itsekkyys ja muiden huomioon ottamattomuus voi tuhota jonkun toisen onnen.

Viimeisen tuhannen vuoden aikana maapallolla on sodittu joka päivä, jos ei Suomessa, niin ainakin jossain muualla. Eiköhän se tee meistä ainakin hetkeksi onnellisia, kun saamme elää rauhassa. Miten sotia käyvien maiden asukkaiden kohdalla mahtaa olla?

Olkaamme siis onnellisia ainakin siitä, että ongelmat niiden ratkaisujen jälkeen voivat muuttaa yhä useammat meistä onnellisemmiksi – ainakin Suomessa, mutta toivottavasti myös kaikkialla muualla maapallolla!

Juha Javanainen

FM, historioitsija ja filosofi, Tampere

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut