Lukijalta: Opettajapula uhkaa Suomen matemaattis-luonnontieteellistä osaamista - Lukijalta - Aamulehti

Opettajapula uhkaa Suomen matemaattis-luonnontieteellistä osaamista – valmistuneiden määrä laskenut huimasti

Opettajan innostuksella sekä pedagogisella otteella on suuri merkitys sille, miten lapsi ja nuori suhtautuu matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun.

25.12.2021 5:00

Tuore Matematiikan, fysiikan ja kemian maisteritutkinnot ja auskultointi 2010-luvulla -selvityksemme osoittaa, että matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä Suomessa on laskenut liki 40 prosenttia 2010-luvulla. Tällä voi olla merkittävä vaikutus Suomen kilpailukykyyn usealla alalla tulevaisuudessa. Matemaattis-luonnontieteellisellä osaamisella on merkittävä rooli ajankohtaisten globaalien haasteiden ratkaisemisessa, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, kaupungistuminen, terveys ja hyvinvointi ja resurssiniukkuus

Tällä hetkellä yliopistot eivät pysty tuottamaan riittävästi kotimaista osaamista teknologiateollisuuden tarpeisiin. Suomen teknologiateollisuus tarvitsisi seuraavan kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Pätevät ja innostavat opettajat ovat tulevaisuuden osaajien tekijöitä.

Suomen korkea matemaattis-luonnontieteellisen osaaminen ja Pisa-menestys luonnontieteissä ja matematiikassa on perustunut pitkälti siihen, että oppilaat ovat saaneet asuinpaikasta ja koulusta riippumatta samantasoista opetusta korkeasti koulutetuilta opettajilta.

Lue lisää: Moni vanhempi kannustaa lasta erikoistumaan yhä nuorempana – Selvitimme, missä tapauksissa painotus­yläkouluun kannattaa hakea Tampereella

Tuore Karvin selvitys osoittaa, että oppilaiden matemaattinen osaaminen on eriytynyt ja alueelliset ero näkyvät entistä selvemmin. Jo tällä hetkellä on haastavaa saada päteviä MaLu-opettajia ja sijaisia pieniin kuntiin kasvukeskusten ulkopuolelle.

Raportissamme ehdotamme, että aineenopettajakoulutuksen kehittämiseen tulisi panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Kun matemaattis-luonnontieteellisiä tiedekuntia on aikoinaan perustettu eri puolelle Suomea yhtenä keskeisimpänä perusteluna on ollut opettajankoulutuksesta huolehtiminen. Tämä tavoite on hämärtynyt ja yliopistot eivät ole panostaneet riittävästi MFK-opettajankoulutukseen. Tilanne edellyttää nopeaa reagointia. MFK-opettajankoulutus tulisi nostaa kaikissa opettajankoulutusta antavissa yliopistoissa keskeiseksi kehittämiskohteeksi ja päivittää alueelliset sekä valtakunnalliset koulutustavoitteet.

Matematiikan ja luonnontieteiden menestyksekäs opiskelu vaatii sinnikkyyttä ja keskittymiskykyä.

Suomalaisten nuorten kiinnostus luonnontieteiden opiskelua kohtaan on ollut viime vuosina Pisa-tutkimusten mukaan laskussa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että nuorten kiinnostukseen luonnontieteiden opiskelua kohtaan voidaan vaikuttaa työtavoilla. Opettajan innostuksella sekä pedagogisella otteella on suuri merkitys sille, miten lapsi ja nuori suhtautuu matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun.

MFK-alan opettajapulan juurisyitä pitäisi tutkia lisää ja tutkimuksen avulla voitaisiin lähteä kehittämään ja markkinoimaan opettajuutta uudesta näkökulmasta.

Hannu Moilanen

FT, MFK-aineenopettaja, Jyväskylän yliopisto, Normaalikoulu

Pekka Neittaanmäki

Unesco professori, Jyväskylän yliopisto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut