Vain kolmannes syömishäiriöistä tunnistetaan terveydenhuollossa – suurin osa jää hoidotta - Lukijalta - Aamulehti

Vain kolmannes syömis­häiriöistä tunnistetaan terveyden­huollossa – suurin osa jää hoidotta

Tulevien hyvinvointialueiden reagoitava lisääntyvään syömishäiriöoireilun tunnistamiseen.

20.12.2021 5:30

Syömishäiriöoireilu on lisääntynyt sekä naisten että miesten keskuudessa eikä koronapandemia ole helpottanut syömishäiriötä sairastavien tilannetta. Hoitotahot ovat kuormittuneita, mikä näkyy monella tapaa myös Syömishäiriöliiton Tampereen SYLI-keskuksen toiminnassa.

Sairastavien ja heidän läheistensä huolestuneiden yhteydenottojen lisäksi myös ammattilaiset ovat enenevissä määrin kääntyneet Syömishäiriöliiton asiantuntijoiden puoleen tuen ja tiedon saamiseksi.

Lue lisää: Syömishäiriöt ovat yleistyneet räjähdysmäisesti, sanoo johtava asiantuntija Yasmina Silén – Nämä merkit voivat paljastaa piilevän sairauden

Tulevat aluevaltuustot tekevät tärkeitä päätöksiä siitä, miten alueiden mielenterveyspalveluiden tarpeisiin vastataan. Syömishäiriöiden osalta on oleellista panostaa riittävän ja saavutettavan hoidon lisäksi sairauden varhaiseen tunnistamiseen. Suomalaisista nuorista joka kymmenes on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä. Todellisuudessa sairastavien määrä on moninkertainen, koska vain kolmannes syömishäiriöistä tunnistetaan terveydenhuollossa. Suurin osa jää siis myös hoidotta.

Syömishäiriöiden tunnistamista vaikeuttavat yhä painokeskeisyys sekä stereotypiat syömishäiriötä sairastavista. Valtaosa sairastavista on normaali- tai ylipainoisia, mutta heidän syömishäiriönsä tunnistetaan edelleen alipainoisia harvemmin. Tampereen SYLI-keskuksen kokemuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa on huutava koulutustarve syömishäiriöoireiluun liittyen. Ammattilaiset toivovat työkaluja tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Syömishäiriö on psyykkinen sairaus, mutta se koetaan usein muista psyykkisistä häiriöistä poikkeavana – hankalanakin. Sairaus on usein pitkäkestoinen, ja tietoa ja ymmärrystä syömishäiriöistä on terveydenhuollossa vaihtelevasti, minkä takia syömishäiriötä sairastavat saatetaan kokea haastavaksi potilasryhmäksi. Keho- ja ruokasuhteen pulmat saattavat piiloutua muun psyykkisen oireilun alle ja jäädä siten kokonaan hoitamatta.

Tarvitaan lisää rohkeutta puuttua myös tämänkaltaiseen oireiluun. Tiedon lisääminen ja varhainen tunnistaminen lyhentävät sairauden kestoa ja parantavat hoidon tehoavuutta. Hoitoon pääsyn odottaminen ei helpota sairastuneen tilannetta, vaan vaikeuttaa sitä.

Lue lisää: Syömishäiriöiden kovassa ytimessä erottuu ryhmä, joihin mikään hoito ei tunnu tehoavan – anoreksia ja autismikirjo kytkeytyvät toisiinsa, ja nyt alkaa selvitä, mistä on kyse

Hyvinvointialueen palveluita organisoitaessa on syytä hyödyntää järjestöjen asiantuntijuutta liittyen kohtaamistyöhön, tukeen ja kouluttamiseen. Järjestöt tarjoavat tärkeää tietoa ja tukea monelle, joskaan tuki ei korvaa terveydenhuollon tarjoamaa hoitoa. Sote-keskusten ja järjestöjen yhteistyöhön tuleekin Pirkanmaan hyvinvointialueelle luoda selkeät alueelliset rakenteet ja toimivat käytännöt. Integroimalla sote-järjestöt sote-keskuksiin siten, että järjestöjen ammatillinen ja kokemuksellinen asiantuntijuus valjastetaan osaksi hoidon organisointia, voidaan saavuttaa potilaan hoidon kannalta merkittäviä hyötyjä.

Varhainen puuttuminen ja riittävä, asianmukainen tuki voivat ehkäistä syömishäiriön etenemisen. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää panostaa perusterveydenhuollon ammattilaisten osaamiseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön useiden eri toimijoiden kesken. Panostamalla mielenterveyteen voidaan saavuttaa merkittäviä terveyshyötyä ja hyvinvointia niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Tuleville aluevaltuustoille nämä ovat arvovalintoja, jotka tulevat määrittämään hyvinvointivaltion suuntaa.

Kirsi Broström

toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto

Kirsti Sippel

koordinaattori, Syömishäiriöliitto/SYLI-keskus, Tampere

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut