Lukijalta: Eläkkeellä olevat hoitajat pitäisi houkutella takaisin töihin - Lukijalta - Aamulehti

Julkinen terveydenhuolto ei selviä velvoitteistaan – Eläkkeellä olevat hoitajat pitäisi houkutella takaisin töihin

Terveydenhuollossa pitää ottaa nyt kaikki keinot käyttöön. Hoitovelan hoitamiseen tarvitaan julkisen lisäksi yksityisiä palveluntuottajia sekä eläkkeellä olevia hoitajia.

7.12.2021 5:45

Hallitus on koronan varjossa jatkanut sote-uudistuksen eteenpäin vientiä vahvasti julkisiin palveluihin tukeutuen. Yksityisen ja kolmannen sektorin asema on uudistuksessa jäänyt julkisen terveydenhuollon jalkoihin.

Kyse ei saisi olla ideologisesta päätöksestä, vaan käyttöön otettavia toimintamalleja pitää arvioida pragmaattisesti, niiden toimivuuteen perustuen. Suomessa terveydenhuolto on perinteisesti pohjautunut suurelta osin julkisiin palveluihin, mutta yksityisille palveluntuottajille on ollut ja tulee jatkossakin olla paikkansa.

Korona-aika on lisännyt merkittävästi suomalaisten hoitovelkaa. Viime vuonna pelkästään suun terveydenhuoltoon jäi yli miljoonan potilaskäynnin vaje, yli puoli vuotta leikkauksiin jonottaneiden osuus kasvoi ja syöpiä diagnosoitiin toista tuhatta vähemmän kuin edellisvuonna. Monien kroonisten tautien hoitovelka on kasvanut ja diagnoosit viivästyneet. Hoitamattomina sairaudet pahenevat, ja inhimillinen kärsimys ja kustannukset lisääntyvät entisestään. Psykiatrian, erityisesti nuorisopsykiatrian tilanne on katastrofaalisen hälyttävä, ja pahentunut koronatilanne uhkaa tehohoidon resurssien riittävyyttä.

Tilanne terveydenhuollossa on monin paikoin kriisiytynyt eikä julkinen sektori selviä kaikista velvoitteistaan. On välittömästi otettava kaikki keinot käyttöön tutkimuksiin ja hoitoon pääsyn helpottamiseksi. Myös yksityinen sektori on valjastettava tehokkaasti paikkaamaan terveydenhuollon kapasiteettivajetta.

Maksusitoumusten ja palvelusetelien käyttöä on pikaisesti lisättävä, jotta ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Yksityisen tutkimuksen ja hoidon Kela-korvausten määräaikainen korottaminen yhtenä työkaluna tulisi myös ottaa käyttöön. Sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin 2 miljoonaa suomalaista, joiden 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä yksityissektorilla helpottavat merkittävästi julkisen sektorin painetta.

Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää ammattilaisia hoitovelkaa purkamaan. Tarvitaan hyvät työolot ja koulutusta ja työn vaativuutta vastaava palkka. Hoitajien kohdalla tarvittavaa palkkojen korotusta on pitkään odotettu. Koulutuspaikkoja ja riittävän hyvän kielitaidon omaavaa ulkomaista työvoimaa tarvitaan lisää, mutta tähän menee aikaa.

Moni eläkkeellä oleva hoitaja on ilmaissut halunsa tehdä osa-aikatyötä, jos se olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Tällä hetkellä eläkkeellä olevan hoitajan tekemän työn vaikutus kokonaisveroon on kuitenkin niin suuri, että tehdystä työstä jää liian vähän käteen. Monet eläköityneistä hoitajista ovat hyväkuntoisia, virkeitä ja rautaisen ammattitaidon omaavina voisivat tuoda nopeaa helpotusta hoitajavajeeseen. Pitää miettiä kaikki keinot heidän osallistumisensa lisäämiseksi.

Jos eläkkeellä oleva hoitaja voisi eläkkeensä lisäksi ansaita 10 000 euroa vuodessa perusveroprosentilla, työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Tässä mallissa eläkkeensaajalla olisi ikään kuin kaksi erillistä verokirjaa, toinen eläkettä ja toinen eläkkeen lisäksi tehtävää työtä varten. Tällä järjestelyllä olisi mahdollista saada nopeasti paljon ammattitaitoista työvoimaa helpottamaan akuuttia hoitajapulaa. Samaa mallia voitaisiin soveltaa myös muiden eläkeläisten kohdalla, jos kokeilu osoittautuisi toimivaksi.

Tilanne terveydenhuollossa on niin kriisiytynyt, että päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja kaikki mahdolliset keinot on viiveettä otettava käyttöön!

Sari Tanus

Kansanedustaja, erikoislääkäri ja kaupunginhallituksen jäsen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut