Lukijalta: Lastensuojelun kilpailutuksessa täytyy keskittyä paikallisiin pienyrityksiin - Lukijalta - Aamulehti

Lastensuojelun kilpailutuksessa täytyy keskittyä paikallisiin pienyrityksiin

Sote-uudistuksessa on perusteltua vaatia lastensuojeluun tasapuolista kilpailutusta ja valita tietoisesti useita, mielellään paikallisia pienyrityksiä harvojen suuryritysten sijaan, kirjoittaa kokoomuksen aluevaaliehdokas Reijo Kaakkolammi.

5.12.2021 6:15

Toimittuani 2000-luvun alusta asti useiden kymmenien lastensuojelualan pienten sijaishuolto- ja perhehoitoyksiköiden konsulttina olen huolestunut niiden liiketoimintaedellytysten heikentymisestä viime vuosina. Pienten yritysten määrä on pudonnut 15 vuodessa lähes puoleen. Tämä kehityssuunta on katkaistava sote-uudistuksessa jo siitäkin syystä, että kaikki isot yritykset eivät maksa veroja Suomeen. Pienet eivät myöskään ole samalla viivalla alan isojen yritysten kanssa.

Lastensuojelun kilpailutuksiin on ilmaantunut piirteitä, jotka suosivat isoihin konserneihin kuuluvia lastenhuollon yksiköitä, koska julkisen hankinnan valmisteluun liittyviin markkinavuoropuheluihin on kutsuttu edustajia yksiköistä eikä yrityksistä. Alan keskittyminen jatkunee, ja jos pari isoa yritystä on yliedustettuina, niin pienet yritykset ovat ulkona markkinavuoropuheluista, jolloin hankintalain perusteena ollut tasapuolinen kohtelu ei toteudu.

Kilpailullisena haasteena on toiminnan tuottaminen palveluntilaajan määrittämällä hinnalla. Kyseessä on niin kutsuttu käänteinen kilpailutus. Palveluntuottajan maksettavaksi määritetään maksuja ja toimintoja niin, että vuorokausihinta ei kata kuluja. Sijoituksen ensimmäinen ja viimeinen vuorokausi määritetään tuotettavaksi puolikkaalla vuorokausihinnalla, vaikka siirtymässä menee käytännössä koko vuorokausi. Pienelle yksityiselle palveluntuottajalle on erityisen haasteellista, jos kaikista toiminnan tuottamiseen kuuluvista työvaiheista ei saa korvausta, yksittäisenä esimerkkinä vaikkapa tehostettu perhetyö.

Puitesopimuksissa ei ole myöskään mainintaa sijoitusten varausmaksuista. Palveluntilaaja voi jättää korvaamatta valmistelussa olevan vapaan asiakaspaikan jopa viikkojen valmistelun ajalta. Lopulta sijoitus voi jäädä kokonaan toteutumatta – edelleen palveluntuottajan vahingoksi. Tämä on epäkohta, joka on voitava muuttaa sote-uudistuksen yhteydessä.

Pienissä lastensuojelun yrityksissä pääsääntöisesti yrittäjät työskentelevät itse tehden työtään sydämellä. Niissä henkilöstön vaihtuvuus on usein pientä ja työtyytyväisyys suurta. Mutta miksi lastensuojelulaitoksen henkilökuntaan tulee kuulua kaksi sosionomia johtajan lisäksi? Sosionomin koulutus ei mielestäni anna käytännön valmiuksia lastensuojelutyöhön, eikä tuo työhön välttämättä lainkaan laatua, joka on tuottajamäärityksen perusteena ja tavoitteena.

Lastensuojelun kannalta sote-uudistuksessa onkin perusteltua vaatia hyvinvointialueille siirtyvään lastensuojeluun tasapuolista kilpailutusta ja valita tietoisesti useita, mielellään paikallisia pienyrityksiä harvojen suuryritysten sijaan. Vain siten kilpailullisuus on avointa ja tehokasta julkisten varojen käyttöä.

Pirkanmaalla sote-uudistuksessa lastensuojelun haasteeksi ei saa muodostua se, jääkö hyvinvointialueellemme jatkossa riittävästi pieniä yksityisiä palveluntuottajia, jotta sijaishuoltoa tarvitseville lapsille ja nuorille saadaan heidän etunsa mukainen koti. Lastensuojelu voikin tarjota jatkossa uutta yrittäjyyttä monelle. Sen vuoksi lasten ja nuorten kehitystä arvostava ja palveleva sijaishuolto ja perhehoito sekä pienyrittäjyyden edistäminen ovat saman mitalin kaksi eri puolta.

Reijo Kaakkolammi

Aluevaaliehdokas (kok.) Tampere

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut