Kun ihminen joutuu odottamaan apua mielenterveyden ongelmiin kuukausia, kyse on vakavasta heitteillejätöstä, joka johtaa pahimmillaan hengenvaaraan.
Tarvitaan lisää nopeasti ja helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluja, kuten auttavia puhelimia, ilman ajanvarausta toimivia vastaanottoja ja niin edelleen. Varhaisen tuen ja matalan kynnyksen keskusteluavun järjestämisessä kuntien ja tulevan hyvinvointialueen kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Kouluissa voitaisiin ottaa käyttöön terveystarkastusten rinnalle mielenterveystarkastukset, joissa oppilaat saisivat keskustella ammattihenkilön kanssa luottamuksellisesti. Näin voitaisiin havaita mahdollisia mielenterveyden häiriöitä ja riskitekijöitä ennen tilanteen kriisiytymistä.
Tehokas koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäisy on myös tärkeää mielenterveystyötä.
Ennaltaehkäisevien toimien ja kevyempien palveluiden lisäksi tarvitaan riittävästi myös raskaampien palveluiden hoitoyksiköitä vakavammin ja pidempään sairastaville.
Lue lisää: Kriisipuhelimessa rikottiin taas ennätys puheluiden määrässä – itsetuhoiset nuoret huolettavat
Psykiatristen sairaaloiden alasajojen seurauksena monet kroonikkopotilaat ovat jääneet heitteille, kun riittävän tuettuja ja soveltuvia hoito- ja asumismuotoja ei ole tullut tilalle. Tämä aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä mielenterveysongelmaisille ja valtavaa huolta heidän omaisilleen.
Pitkäaikaissairaat ovat heikoilla yhteiskunnassamme ja mieleltään sairaat heistä ehkä kaikkein heikoimmilla. Mielisairaita on syrjitty kautta historian, ja edelleen esimerkiksi psyykenlääkkeiden tutkimus etenee paljon muuta lääkekehitystä hitaammin. Niinpä edelleen turvaudutaan vanhoihin, pahamaineisiin lääkkeisiin, jotka aiheuttavat vakavia sivuoireita ja ovat usein hengenvaarallisia varsinkin suurina annoksina ja pitkään käytettyinä.
Joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä. Työkyvyttömyyseläkkeistä jo puolet myönnetään mielenterveydellisistä syistä.
Mielenterveyden järkkyminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään, ja myös avun pitäisi olla kokonaisvaltaista ja moniammatillista. Mielenterveydeltään heikko ihminen ei usein jaksa tai osaa etsiä apukeinoja byrokratiaviidakossa – siksi tarvitaan joustavia palveluketjuja sosiaali- ja terveystoimen välille. Sote-uudistuksessa on myös varmistettava, että koulujen ja hyvinvointialueelle hallinnollisesti siirtyvän oppilashuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö säilyy tiiviinä.
Pidetään huolta siitä, että mielenterveyden edistäminen sekä mielenterveyspalveluiden resursointi ja hoitokäytännöt nostetaan yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi uusilla hyvinvointialueilla.
Tiina Wesslin
kunnanvaltuutettu, aluevaaliehdokas (vihr.), Lempäälä
